Jump to content

tohtia

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *tohtidak, from Proto-Finno-Permic *tošte-.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtohtiɑˣ/, [ˈt̪o̞xt̪iɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ohtiɑ
  • Hyphenation(key): toh‧tia

Verb

[edit]

tohtia

  1. (auxiliary + first infinitive) can bring oneself (to do), to dare ((to) do), venture (to do), have the nerve (to do)
    Synonyms: rohjeta, iljetä, kehdata, uskaltaa
    En tohtinut pyytää rahaa.
    I couldn't bring myself to ask for money.

Conjugation

[edit]
Inflection of tohtia (Kotus type 61*F/sallia, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tohdin en tohdi 1st sing. olen tohtinut en ole tohtinut
2nd sing. tohdit et tohdi 2nd sing. olet tohtinut et ole tohtinut
3rd sing. tohtii ei tohdi 3rd sing. on tohtinut ei ole tohtinut
1st plur. tohdimme emme tohdi 1st plur. olemme tohtineet emme ole tohtineet
2nd plur. tohditte ette tohdi 2nd plur. olette tohtineet ette ole tohtineet
3rd plur. tohtivat eivät tohdi 3rd plur. ovat tohtineet eivät ole tohtineet
passive tohditaan ei tohdita passive on tohdittu ei ole tohdittu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tohdin en tohtinut 1st sing. olin tohtinut en ollut tohtinut
2nd sing. tohdit et tohtinut 2nd sing. olit tohtinut et ollut tohtinut
3rd sing. tohti ei tohtinut 3rd sing. oli tohtinut ei ollut tohtinut
1st plur. tohdimme emme tohtineet 1st plur. olimme tohtineet emme olleet tohtineet
2nd plur. tohditte ette tohtineet 2nd plur. olitte tohtineet ette olleet tohtineet
3rd plur. tohtivat eivät tohtineet 3rd plur. olivat tohtineet eivät olleet tohtineet
passive tohdittiin ei tohdittu passive oli tohdittu ei ollut tohdittu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tohtisin en tohtisi 1st sing. olisin tohtinut en olisi tohtinut
2nd sing. tohtisit et tohtisi 2nd sing. olisit tohtinut et olisi tohtinut
3rd sing. tohtisi ei tohtisi 3rd sing. olisi tohtinut ei olisi tohtinut
1st plur. tohtisimme emme tohtisi 1st plur. olisimme tohtineet emme olisi tohtineet
2nd plur. tohtisitte ette tohtisi 2nd plur. olisitte tohtineet ette olisi tohtineet
3rd plur. tohtisivat eivät tohtisi 3rd plur. olisivat tohtineet eivät olisi tohtineet
passive tohdittaisiin ei tohdittaisi passive olisi tohdittu ei olisi tohdittu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. tohdi älä tohdi 2nd sing. — —
3rd sing. tohtikoon älköön tohtiko 3rd sing. olkoon tohtinut älköön olko tohtinut
1st plur. tohtikaamme älkäämme tohtiko 1st plur. — —
2nd plur. tohtikaa älkää tohtiko 2nd plur. — —
3rd plur. tohtikoot älkööt tohtiko 3rd plur. olkoot tohtineet älkööt olko tohtineet
passive tohdittakoon älköön tohdittako passive olkoon tohdittu älköön olko tohdittu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tohtinen en tohtine 1st sing. lienen tohtinut en liene tohtinut
2nd sing. tohtinet et tohtine 2nd sing. lienet tohtinut et liene tohtinut
3rd sing. tohtinee ei tohtine 3rd sing. lienee tohtinut ei liene tohtinut
1st plur. tohtinemme emme tohtine 1st plur. lienemme tohtineet emme liene tohtineet
2nd plur. tohtinette ette tohtine 2nd plur. lienette tohtineet ette liene tohtineet
3rd plur. tohtinevat eivät tohtine 3rd plur. lienevät tohtineet eivät liene tohtineet
passive tohdittaneen ei tohdittane passive lienee tohdittu ei liene tohdittu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tohtia present tohtiva tohdittava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tohtiakseni tohtiaksemme
2nd tohtiaksesi tohtiaksenne
3rd tohtiakseen
tohtiaksensa
past tohtinut tohdittu
2nd inessive2 tohtiessa tohdittaessa agent4 tohtima
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tohtiessani tohtiessamme
2nd tohtiessasi tohtiessanne
3rd tohtiessaan
tohtiessansa
negative tohtimaton
instructive tohtien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive tohtimassa —
elative tohtimasta —
illative tohtimaan —
adessive tohtimalla —
abessive tohtimatta —
instructive tohtiman tohdittaman
4th3 verbal noun tohtiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tohtimaisillani tohtimaisillamme
2nd tohtimaisillasi tohtimaisillanne
3rd tohtimaisillaan
tohtimaisillansa

See also

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *tohtidak. Cognates include Finnish tohtia and Estonian tohtida.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

tohtia

  1. (auxiliary + first infinitive) to dare to
  2. (auxiliary + first infinitive) to be allowed to

Conjugation

[edit]
Conjugation of tohtia (type 7/oppia, t- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tohin en tohi 1st singular oon tohtint, oon tohtinut en oo tohtint, en oo tohtinut
2nd singular tohit et tohi 2nd singular oot tohtint, oot tohtinut et oo tohtint, et oo tohtinut
3rd singular tohtii ei tohi 3rd singular ono tohtint, ono tohtinut ei oo tohtint, ei oo tohtinut
1st plural tohimma emmä tohi 1st plural oomma tohtineet emmä oo tohtineet
2nd plural tohitta että tohi 2nd plural ootta tohtineet että oo tohtineet
3rd plural tohtiit1), tohtivat2), tohitaa evät tohi, ei tohita 3rd plural ovat tohtineet evät oo tohtineet, ei oo tohittu
impersonal tohitaa ei tohita impersonal ono tohittu ei oo tohittu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular tohin en tohtint, en tohtinut 1st singular olin tohtint, olin tohtinut en olt tohtint, en olt tohtinut
2nd singular tohit et tohtint, et tohtinut 2nd singular olit tohtint, olit tohtinut et olt tohtint, et olt tohtinut
3rd singular tohti ei tohtint, ei tohtinut 3rd singular oli tohtint, oli tohtinut ei olt tohtint, ei olt tohtinut
1st plural tohimma emmä tohtineet 1st plural olimma tohtineet emmä olleet tohtineet
2nd plural tohitta että tohtineet 2nd plural olitta tohtineet että olleet tohtineet
3rd plural tohtiit1), tohtivat2), tohittii evät tohtineet, ei tohittu 3rd plural olivat tohtineet evät olleet tohtineet, ei olt tohittu
impersonal tohittii ei tohittu impersonal oli tohittu ei olt tohittu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tohtisin en tohtis 1st singular olisin tohtint, olisin tohtinut en olis tohtint, en olis tohtinut
2nd singular tohtisit, tohtiist1) et tohtis 2nd singular olisit tohtint, olisit tohtinut et olis tohtint, et olis tohtinut
3rd singular tohtis ei tohtis 3rd singular olis tohtint, olis tohtinut ei olis tohtint, ei olis tohtinut
1st plural tohtisimma emmä tohtis 1st plural olisimma tohtineet emmä olis tohtineet
2nd plural tohtisitta että tohtis 2nd plural olisitta tohtineet että olis tohtineet
3rd plural tohtisiit1), tohtisivat2), tohittais evät tohtis, ei tohittais 3rd plural olisivat tohtineet evät olis tohtineet, ei olis tohittu
impersonal tohittais ei tohittais impersonal olis tohittu ei olis tohittu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular tohi elä tohi 2nd singular oo tohtint, oo tohtinut elä oo tohtint, elä oo tohtinut
3rd singular tohtikoo elköö tohtiko 3rd singular olkoo tohtint, olkoo tohtinut elköö olko tohtint, elköö olko tohtinut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural tohtikaa elkää tohtiko 2nd plural olkaa tohtineet elkää olko tohtineet
3rd plural tohtikoot elkööt tohtiko, elköö tohittako 3rd plural olkoot tohtineet elkööt olko tohtineet, elköö olko tohittu
impersonal tohittakkoo elköö tohittako impersonal olkoo tohittu elköö olko tohittu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular tohtinen en tohtine
2nd singular tohtinet et tohtine
3rd singular tohtinoo ei tohtine
1st plural tohtinemma emmä tohtine
2nd plural tohtinetta että tohtine
3rd plural tohtinoot evät tohtine, ei tohittane
impersonal tohittannoo ei tohittane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st tohtia present tohtiva tohittava
2nd inessive tohtijees past tohtint, tohtinut tohittu
instructive tohtien 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (tohtikaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative tohtimaa
inessive tohtimaas
elative tohtimast
abessive tohtimata
4th nominative tohtimiin
partitive tohtimista, tohtimist

Synonyms

[edit]

See also

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 589
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=tohtia&oldid=81026447"