voija

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *voidak. Cognates include Finnish voida and Estonian võida.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoi̯jɑ/, [ˈʋo̞i̯j]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoi̯jɑ/, [ˈʋo̞i̯jɑ]
• Rhymes: -oi̯j, -oi̯jɑ
• Hyphenation: voi‧ja

Verb

voija

1. (auxiliary) to be able to
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 43:

     Arvaa mikä olla vois?

     Could you guess what it is?

Conjugation

Conjugation of voija (type 8/voija, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voin	en voi	1st singular	oon voint, oon voinut	en oo voint, en oo voinut
2nd singular	voit	et voi	2nd singular	oot voint, oot voinut	et oo voint, et oo voinut
3rd singular	voip	ei voi	3rd singular	ono voint, ono voinut	ei oo voint, ei oo voinut
1st plural	voimma	emmä voi	1st plural	oomma voineet	emmä oo voineet
2nd plural	voitta	että voi	2nd plural	ootta voineet	että oo voineet
3rd plural	voivat, voijaa	evät voi, ei voija	3rd plural	ovat voineet	evät oo voineet, ei oo voitu
impersonal	voijaa	ei voija	impersonal	ono voitu	ei oo voitu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voin	en voint, en voinut	1st singular	olin voint, olin voinut	en olt voint, en olt voinut
2nd singular	voit	et voint, et voinut	2nd singular	olit voint, olit voinut	et olt voint, et olt voinut
3rd singular	voi	ei voint, ei voinut	3rd singular	oli voint, oli voinut	ei olt voint, ei olt voinut
1st plural	voimma	emmä voineet	1st plural	olimma voineet	emmä olleet voineet
2nd plural	voitta	että voineet	2nd plural	olitta voineet	että olleet voineet
3rd plural	voivat, voitii	evät voineet, ei voitu	3rd plural	olivat voineet	evät olleet voineet, ei olt voitu
impersonal	voitii	ei voitu	impersonal	oli voitu	ei olt voitu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voisin	en vois	1st singular	olisin voint, olisin voinut	en olis voint, en olis voinut
2nd singular	voisit, voist1)	et vois	2nd singular	olisit voint, olisit voinut	et olis voint, et olis voinut
3rd singular	vois	ei vois	3rd singular	olis voint, olis voinut	ei olis voint, ei olis voinut
1st plural	voisimma	emmä vois	1st plural	olisimma voineet	emmä olis voineet
2nd plural	voisitta	että vois	2nd plural	olisitta voineet	että olis voineet
3rd plural	voisiit1), voisivat2), voitais	evät vois, ei voitais	3rd plural	olisivat voineet	evät olis voineet, ei olis voitu
impersonal	voitais	ei voitais	impersonal	olis voitu	ei olis voitu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	voi	elä voi	2nd singular	oo voint, oo voinut	elä oo voint, elä oo voinut
3rd singular	voikoo	elköö voiko	3rd singular	olkoo voint, olkoo voinut	elköö olko voint, elköö olko voinut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	voikaa	elkää voiko	2nd plural	olkaa voineet	elkää olko voineet
3rd plural	voikoot	elkööt voiko, elköö voitako	3rd plural	olkoot voineet	elkööt olko voineet, elköö olko voitu
impersonal	voitakoo	elköö voitako	impersonal	olkoo voitu	elköö olko voitu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	voinen	en voine
2nd singular	voinet	et voine
3rd singular	voinoo	ei voine
1st plural	voinemma	emmä voine
2nd plural	voinetta	että voine
3rd plural	voinoot	evät voine, ei voitane
impersonal	voitanoo	ei voitane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		voija	present	voiva	voitava
2nd	inessive	voijees	past	voint, voinut	voitu
	instructive	voijen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (voikaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	voimaa
	inessive	voimaas
	elative	voimast
	abessive	voimata
4th	nominative	voimiin
	partitive	voimista, voimist

Derived terms

• voittaa

 

See also

• jaksaa, saavva, tuntaa, mahtaa, tuntia, osata, tiitää, tohtia

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 43