hittoa

Finnish

Noun

hittoa

1. partitive singular of hitto

Anagrams

• hiotat, ohitat, tahtoi, tohtia

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *hijodak, reanalysed as if from a weak grade of *hitodak. Cognates include Finnish hioa and Estonian ihuda.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhitoɑ/, [ˈhitːo̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhitoɑ/, [ˈhitˑo̞ɑ]
• Rhymes: -itoː, -itoɑ
• Hyphenation: hit‧to‧a

Verb

hittoa

1. (transitive) to hone, whet

Conjugation

Conjugation of hittoa (type 1/ampua, t- gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hion	en hio	1st singular	oon hitont, oon hitonut	en oo hitont, en oo hitonut
2nd singular	hiot	et hio	2nd singular	oot hitont, oot hitonut	et oo hitont, et oo hitonut
3rd singular	hittoo	ei hio	3rd singular	ono hitont, ono hitonut	ei oo hitont, ei oo hitonut
1st plural	hiomma	emmä hio	1st plural	oomma hitoneet	emmä oo hitoneet
2nd plural	hiotta	että hio	2nd plural	ootta hitoneet	että oo hitoneet
3rd plural	hittoot1), hitovat2), hiotaa	evät hio, ei hiota	3rd plural	ovat hitoneet	evät oo hitoneet, ei oo hiottu
impersonal	hiotaa	ei hiota	impersonal	ono hiottu	ei oo hiottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hioin	en hitont, en hitonut	1st singular	olin hitont, olin hitonut	en olt hitont, en olt hitonut
2nd singular	hioit	et hitont, et hitonut	2nd singular	olit hitont, olit hitonut	et olt hitont, et olt hitonut
3rd singular	hitoi	ei hitont, ei hitonut	3rd singular	oli hitont, oli hitonut	ei olt hitont, ei olt hitonut
1st plural	hioimma	emmä hitoneet	1st plural	olimma hitoneet	emmä olleet hitoneet
2nd plural	hioitta	että hitoneet	2nd plural	olitta hitoneet	että olleet hitoneet
3rd plural	hittoit1), hitoivat2), hiottii	evät hitoneet, ei hiottu	3rd plural	olivat hitoneet	evät olleet hitoneet, ei olt hiottu
impersonal	hiottii	ei hiottu	impersonal	oli hiottu	ei olt hiottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hitoisin	en hitois	1st singular	olisin hitont, olisin hitonut	en olis hitont, en olis hitonut
2nd singular	hitoisit, hittoist1)	et hitois	2nd singular	olisit hitont, olisit hitonut	et olis hitont, et olis hitonut
3rd singular	hitois	ei hitois	3rd singular	olis hitont, olis hitonut	ei olis hitont, ei olis hitonut
1st plural	hitoisimma	emmä hitois	1st plural	olisimma hitoneet	emmä olis hitoneet
2nd plural	hitoisitta	että hitois	2nd plural	olisitta hitoneet	että olis hitoneet
3rd plural	hitoisiit1), hitoisivat2), hiottais	evät hitois, ei hiottais	3rd plural	olisivat hitoneet	evät olis hitoneet, ei olis hiottu
impersonal	hiottais	ei hiottais	impersonal	olis hiottu	ei olis hiottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	hio	elä hio	2nd singular	oo hitont, oo hitonut	elä oo hitont, elä oo hitonut
3rd singular	hitokoo	elköö hitoko	3rd singular	olkoo hitont, olkoo hitonut	elköö olko hitont, elköö olko hitonut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	hitokaa	elkää hitoko	2nd plural	olkaa hitoneet	elkää olko hitoneet
3rd plural	hitokoot	elkööt hitoko, elköö hiottako	3rd plural	olkoot hitoneet	elkööt olko hitoneet, elköö olko hiottu
impersonal	hiottakkoo	elköö hiottako	impersonal	olkoo hiottu	elköö olko hiottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	hitonen	en hitone
2nd singular	hitonet	et hitone
3rd singular	hitonoo	ei hitone
1st plural	hitonemma	emmä hitone
2nd plural	hitonetta	että hitone
3rd plural	hitonoot	evät hitone, ei hiottane
impersonal	hiottannoo	ei hiottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		hittoa	present	hitova	hiottava
2nd	inessive	hitojees	past	hitont, hitonut	hiottu
	instructive	hittoen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (hitokaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	hitomaa
	inessive	hitomaas
	elative	hitomast
	abessive	hitomata
4th	nominative	hitomiin
	partitive	hitomista, hitomist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 62