vihata

Estonian

Verb

vihata

1. Da-infinitive of vihkama.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vihat'ak. Equivalent to viha (“hate, anger”) +‎ -ta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋihɑtɑˣ/, [ˈʋiɦɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ihɑtɑ
• Hyphenation^(key): vi‧ha‧ta

Verb

vihata

1. (transitive, usually atelic) to hate [with partitive of verbal noun or first infinitive ‘doing’]

   Antonyms: pitää, tykätä

Conjugation

Inflection of vihata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihaan	en vihaa	1st sing.	olen vihannut	en ole vihannut
2nd sing.		vihaat	et vihaa	2nd sing.	olet vihannut	et ole vihannut
3rd sing.		vihaa	ei vihaa	3rd sing.	on vihannut	ei ole vihannut
1st plur.		vihaamme	emme vihaa	1st plur.	olemme vihanneet	emme ole vihanneet
2nd plur.		vihaatte	ette vihaa	2nd plur.	olette vihanneet	ette ole vihanneet
3rd plur.		vihaavat	eivät vihaa	3rd plur.	ovat vihanneet	eivät ole vihanneet
passive		vihataan	ei vihata	passive	on vihattu	ei ole vihattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihasin	en vihannut	1st sing.	olin vihannut	en ollut vihannut
2nd sing.		vihasit	et vihannut	2nd sing.	olit vihannut	et ollut vihannut
3rd sing.		vihasi	ei vihannut	3rd sing.	oli vihannut	ei ollut vihannut
1st plur.		vihasimme	emme vihanneet	1st plur.	olimme vihanneet	emme olleet vihanneet
2nd plur.		vihasitte	ette vihanneet	2nd plur.	olitte vihanneet	ette olleet vihanneet
3rd plur.		vihasivat	eivät vihanneet	3rd plur.	olivat vihanneet	eivät olleet vihanneet
passive		vihattiin	ei vihattu	passive	oli vihattu	ei ollut vihattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihaisin	en vihaisi	1st sing.	olisin vihannut	en olisi vihannut
2nd sing.		vihaisit	et vihaisi	2nd sing.	olisit vihannut	et olisi vihannut
3rd sing.		vihaisi	ei vihaisi	3rd sing.	olisi vihannut	ei olisi vihannut
1st plur.		vihaisimme	emme vihaisi	1st plur.	olisimme vihanneet	emme olisi vihanneet
2nd plur.		vihaisitte	ette vihaisi	2nd plur.	olisitte vihanneet	ette olisi vihanneet
3rd plur.		vihaisivat	eivät vihaisi	3rd plur.	olisivat vihanneet	eivät olisi vihanneet
passive		vihattaisiin	ei vihattaisi	passive	olisi vihattu	ei olisi vihattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vihaa	älä vihaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vihatkoon	älköön vihatko	3rd sing.	olkoon vihannut	älköön olko vihannut
1st plur.		vihatkaamme	älkäämme vihatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vihatkaa	älkää vihatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vihatkoot	älkööt vihatko	3rd plur.	olkoot vihanneet	älkööt olko vihanneet
passive		vihattakoon	älköön vihattako	passive	olkoon vihattu	älköön olko vihattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vihannen	en vihanne	1st sing.	lienen vihannut	en liene vihannut
2nd sing.		vihannet	et vihanne	2nd sing.	lienet vihannut	et liene vihannut
3rd sing.		vihannee	ei vihanne	3rd sing.	lienee vihannut	ei liene vihannut
1st plur.		vihannemme	emme vihanne	1st plur.	lienemme vihanneet	emme liene vihanneet
2nd plur.		vihannette	ette vihanne	2nd plur.	lienette vihanneet	ette liene vihanneet
3rd plur.		vihannevat	eivät vihanne	3rd plur.	lienevät vihanneet	eivät liene vihanneet
passive		vihattaneen	ei vihattane	passive	lienee vihattu	ei liene vihattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vihata		present	vihaava	vihattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihatakseni vihataksemme 2nd vihataksesi vihataksenne 3rd vihatakseen vihataksensa		past	vihannut	vihattu
2nd	inessive2	vihatessa	vihattaessa	agent4	vihaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihatessani vihatessamme 2nd vihatessasi vihatessanne 3rd vihatessaan vihatessansa		negative	vihaamaton
	instructive	vihaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	vihaamassa	—
	elative	vihaamasta	—
	illative	vihaamaan	—
	adessive	vihaamalla	—
	abessive	vihaamatta	—
	instructive	vihaaman	vihattaman
4th3	verbal noun	vihaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vihaamaisillani vihaamaisillamme 2nd vihaamaisillasi vihaamaisillanne 3rd vihaamaisillaan vihaamaisillansa

Derived terms

• vihaaja
• vihaaminen

 

Further reading

• “vihata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• vahtia, vihaat, vihtaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vihat'ak, equivalent to viha (“hate”) +‎ -ta. Cognates include Finnish vihata and Estonian vihata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋihɑtɑ/, [ˈʋihɑt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋihɑtɑ/, [ˈʋihɑd̥ɑ]
• Rhymes: -ihɑt, -ihɑtɑ
• Hyphenation: vi‧ha‧ta

Verb

vihata

1. (transitive) to hate

Conjugation

Conjugation of vihata (type 16/maata, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihhaan	en vihhaa	1st singular	oon vihant, oon vihannut	en oo vihant, en oo vihannut
2nd singular	vihhaat	et vihhaa	2nd singular	oot vihant, oot vihannut	et oo vihant, et oo vihannut
3rd singular	vihajaa	ei vihhaa	3rd singular	ono vihant, ono vihannut	ei oo vihant, ei oo vihannut
1st plural	vihhaamma	emmä vihhaa	1st plural	oomma vihanneet	emmä oo vihanneet
2nd plural	vihhaatta	että vihhaa	2nd plural	ootta vihanneet	että oo vihanneet
3rd plural	vihajaat1), vihhaavat2), vihataa	evät vihhaa, ei vihata	3rd plural	ovat vihanneet	evät oo vihanneet, ei oo vihattu
impersonal	vihataa	ei vihata	impersonal	ono vihattu	ei oo vihattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihaisin	en vihant, en vihannut	1st singular	olin vihant, olin vihannut	en olt vihant, en olt vihannut
2nd singular	vihaisit, vihhaist1)	et vihant, et vihannut	2nd singular	olit vihant, olit vihannut	et olt vihant, et olt vihannut
3rd singular	vihais	ei vihant, ei vihannut	3rd singular	oli vihant, oli vihannut	ei olt vihant, ei olt vihannut
1st plural	vihaisimma	emmä vihanneet	1st plural	olimma vihanneet	emmä olleet vihanneet
2nd plural	vihaisitta	että vihanneet	2nd plural	olitta vihanneet	että olleet vihanneet
3rd plural	vihaisiit1), vihaisivat2), vihattii	evät vihanneet, ei vihattu	3rd plural	olivat vihanneet	evät olleet vihanneet, ei olt vihattu
impersonal	vihattii	ei vihattu	impersonal	oli vihattu	ei olt vihattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vihajaisin	en vihajais	1st singular	olisin vihant, olisin vihannut	en olis vihant, en olis vihannut
2nd singular	vihajaisit, vihajaist1)	et vihajais	2nd singular	olisit vihant, olisit vihannut	et olis vihant, et olis vihannut
3rd singular	vihajais	ei vihajais	3rd singular	olis vihant, olis vihannut	ei olis vihant, ei olis vihannut
1st plural	vihajaisimma	emmä vihajais	1st plural	olisimma vihanneet	emmä olis vihanneet
2nd plural	vihajaisitta	että vihajais	2nd plural	olisitta vihanneet	että olis vihanneet
3rd plural	vihajaisiit1), vihajaisivat2), vihattais	evät vihajais, ei vihattais	3rd plural	olisivat vihanneet	evät olis vihanneet, ei olis vihattu
impersonal	vihattais	ei vihattais	impersonal	olis vihattu	ei olis vihattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vihhaa	elä vihhaa	2nd singular	oo vihant, oo vihannut	elä oo vihant, elä oo vihannut
3rd singular	vihatkoo	elköö vihatko	3rd singular	olkoo vihant, olkoo vihannut	elköö olko vihant, elköö olko vihannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vihatkaa	elkää vihatko	2nd plural	olkaa vihanneet	elkää olko vihanneet
3rd plural	vihatkoot	elkööt vihatko, elköö vihattako	3rd plural	olkoot vihanneet	elkööt olko vihanneet, elköö olko vihattu
impersonal	vihattakkoo	elköö vihattako	impersonal	olkoo vihattu	elköö olko vihattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vihannen	en vihanne
2nd singular	vihannet	et vihanne
3rd singular	vihannoo	ei vihanne
1st plural	vihannemma	emmä vihanne
2nd plural	vihannetta	että vihanne
3rd plural	vihannoot	evät vihanne, ei vihattane
impersonal	vihattannoo	ei vihattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vihata	present	vihhaava	vihattava
2nd	inessive	vihatees	past	vihant, vihannut	vihattu
	instructive	vihaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vihatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vihhaamaa
	inessive	vihhaamaas
	elative	vihhaamast
	abessive	vihhaamata
4th	nominative	vihhaamiin
	partitive	vihhaamista, vihhaamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 664