keino

Finnish

Etymology

Probably borrowed from Sami, from Proto-Samic *keajnō (“road”). Cognate with Karelian keino.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯no/, [ˈk̟e̞i̯no̞]
• Rhymes: -eino
• Hyphenation^(key): kei‧no

Noun

keino

1. means, way, vehicle (entity to achieve an end)

   Synonyms: tapa, väline

2. trick, stunt (effective, clever or quick way of doing something)

   Synonyms: konsti, kikka, juju

3. (in compounds) artificial, man-made

   Synonym: teko-

4. (archaic) tool

   Synonym: työkalu

Declension

Inflection of keino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		keino	keinot
genitive		keinon	keinojen
partitive		keinoa	keinoja
illative		keinoon	keinoihin
		singular	plural
nominative		keino	keinot
accusative	nom.	keino	keinot
	gen.	keinon
genitive		keinon	keinojen
partitive		keinoa	keinoja
inessive		keinossa	keinoissa
elative		keinosta	keinoista
illative		keinoon	keinoihin
adessive		keinolla	keinoilla
ablative		keinolta	keinoilta
allative		keinolle	keinoille
essive		keinona	keinoina
translative		keinoksi	keinoiksi
abessive		keinotta	keinoitta
instructive		—	keinoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keino (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keinoni keinoni accusative nom. keinoni keinoni gen. keinoni genitive keinoni keinojeni partitive keinoani keinojani inessive keinossani keinoissani elative keinostani keinoistani illative keinooni keinoihini adessive keinollani keinoillani ablative keinoltani keinoiltani allative keinolleni keinoilleni essive keinonani keinoinani translative keinokseni keinoikseni abessive keinottani keinoittani instructive — — comitative — keinoineni second-person singular possessor singular plural nominative keinosi keinosi accusative nom. keinosi keinosi gen. keinosi genitive keinosi keinojesi partitive keinoasi keinojasi inessive keinossasi keinoissasi elative keinostasi keinoistasi illative keinoosi keinoihisi adessive keinollasi keinoillasi ablative keinoltasi keinoiltasi allative keinollesi keinoillesi essive keinonasi keinoinasi translative keinoksesi keinoiksesi abessive keinottasi keinoittasi instructive — — comitative — keinoinesi first-person plural possessor singular plural nominative keinomme keinomme accusative nom. keinomme keinomme gen. keinomme genitive keinomme keinojemme partitive keinoamme keinojamme inessive keinossamme keinoissamme elative keinostamme keinoistamme illative keinoomme keinoihimme adessive keinollamme keinoillamme ablative keinoltamme keinoiltamme allative keinollemme keinoillemme essive keinonamme keinoinamme translative keinoksemme keinoiksemme abessive keinottamme keinoittamme instructive — — comitative — keinoinemme second-person plural possessor singular plural nominative keinonne keinonne accusative nom. keinonne keinonne gen. keinonne genitive keinonne keinojenne partitive keinoanne keinojanne inessive keinossanne keinoissanne elative keinostanne keinoistanne illative keinoonne keinoihinne adessive keinollanne keinoillanne ablative keinoltanne keinoiltanne allative keinollenne keinoillenne essive keinonanne keinoinanne translative keinoksenne keinoiksenne abessive keinottanne keinoittanne instructive — — comitative — keinoinenne third-person possessor singular plural nominative keinonsa keinonsa accusative nom. keinonsa keinonsa gen. keinonsa genitive keinonsa keinojensa partitive keinoaan keinoansa keinojaan keinojansa inessive keinossaan keinossansa keinoissaan keinoissansa elative keinostaan keinostansa keinoistaan keinoistansa illative keinoonsa keinoihinsa adessive keinollaan keinollansa keinoillaan keinoillansa ablative keinoltaan keinoltansa keinoiltaan keinoiltansa allative keinolleen keinollensa keinoilleen keinoillensa essive keinonaan keinonansa keinoinaan keinoinansa translative keinokseen keinoksensa keinoikseen keinoiksensa abessive keinottaan keinottansa keinoittaan keinoittansa instructive — — comitative — keinoineen keinoinensa

Derived terms

• apukeino
• edistämiskeino
• ehkäisykeino
• elinkeino
• esityskeino
• hoitokeino
• houkutuskeino
• hätäkeino
• ilmaisukeino
• keinollinen
• keinomateriaali
• Keinonen
• keinonto
• keinotella
• keinovalikoima
• kidutuskeino
• kurinpitokeino
• kuvaamiskeino
• ohjauskeino
• oikaisukeino
• painostuskeino
• pakkokeino
• parannuskeino
• pelotuskeino
• puolustuskeino
• rangaistuskeino
• rankaisukeino
• ratkaisukeino
• suojakeino
• taikakeino
• tehokeino
• tehostuskeino
• terveydenhoitokeino
• tyylikeino
• vaikutuskeino
• varokeino
• voimakeino

 

Further reading

• “keino”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• ekoin, enoki, keoin