Jump to content

keinollinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keino +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯nolːinen/, [ˈk̟e̞i̯no̞lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kei‧nol‧li‧nen

Adjective

[edit]

keinollinen

  1. artificial, industrial

Declension

[edit]
Inflection of keinollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative keinollinen keinolliset
genitive keinollisen keinollisten
keinollisien
partitive keinollista keinollisia
illative keinolliseen keinollisiin
singular plural
nominative keinollinen keinolliset
accusative nom. keinollinen keinolliset
gen. keinollisen
genitive keinollisen keinollisten
keinollisien
partitive keinollista keinollisia
inessive keinollisessa keinollisissa
elative keinollisesta keinollisista
illative keinolliseen keinollisiin
adessive keinollisella keinollisilla
ablative keinolliselta keinollisilta
allative keinolliselle keinollisille
essive keinollisena keinollisina
translative keinolliseksi keinollisiksi
abessive keinollisetta keinollisitta
instructive keinollisin
comitative keinollisine
Possessive forms of keinollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]