elinkeino

Finnish

Etymology

elin- (“living”) +‎ keino (“means”). Coined by Finnish author Johan Ahlholm in 1830.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈelinˌkei̯no/, [ˈe̞liŋˌk̟e̞i̯no̞]
• Rhymes: -eino
• Hyphenation^(key): elin‧keino

Noun

elinkeino

1. livelihood, living (person's means of supporting himself)
2. trade, business

Declension

Inflection of elinkeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		elinkeino	elinkeinot
genitive		elinkeinon	elinkeinojen
partitive		elinkeinoa	elinkeinoja
illative		elinkeinoon	elinkeinoihin
		singular	plural
nominative		elinkeino	elinkeinot
accusative	nom.	elinkeino	elinkeinot
	gen.	elinkeinon
genitive		elinkeinon	elinkeinojen
partitive		elinkeinoa	elinkeinoja
inessive		elinkeinossa	elinkeinoissa
elative		elinkeinosta	elinkeinoista
illative		elinkeinoon	elinkeinoihin
adessive		elinkeinolla	elinkeinoilla
ablative		elinkeinolta	elinkeinoilta
allative		elinkeinolle	elinkeinoille
essive		elinkeinona	elinkeinoina
translative		elinkeinoksi	elinkeinoiksi
abessive		elinkeinotta	elinkeinoitta
instructive		—	elinkeinoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of elinkeino (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative elinkeinoni elinkeinoni accusative nom. elinkeinoni elinkeinoni gen. elinkeinoni genitive elinkeinoni elinkeinojeni partitive elinkeinoani elinkeinojani inessive elinkeinossani elinkeinoissani elative elinkeinostani elinkeinoistani illative elinkeinooni elinkeinoihini adessive elinkeinollani elinkeinoillani ablative elinkeinoltani elinkeinoiltani allative elinkeinolleni elinkeinoilleni essive elinkeinonani elinkeinoinani translative elinkeinokseni elinkeinoikseni abessive elinkeinottani elinkeinoittani instructive — — comitative — elinkeinoineni second-person singular possessor singular plural nominative elinkeinosi elinkeinosi accusative nom. elinkeinosi elinkeinosi gen. elinkeinosi genitive elinkeinosi elinkeinojesi partitive elinkeinoasi elinkeinojasi inessive elinkeinossasi elinkeinoissasi elative elinkeinostasi elinkeinoistasi illative elinkeinoosi elinkeinoihisi adessive elinkeinollasi elinkeinoillasi ablative elinkeinoltasi elinkeinoiltasi allative elinkeinollesi elinkeinoillesi essive elinkeinonasi elinkeinoinasi translative elinkeinoksesi elinkeinoiksesi abessive elinkeinottasi elinkeinoittasi instructive — — comitative — elinkeinoinesi first-person plural possessor singular plural nominative elinkeinomme elinkeinomme accusative nom. elinkeinomme elinkeinomme gen. elinkeinomme genitive elinkeinomme elinkeinojemme partitive elinkeinoamme elinkeinojamme inessive elinkeinossamme elinkeinoissamme elative elinkeinostamme elinkeinoistamme illative elinkeinoomme elinkeinoihimme adessive elinkeinollamme elinkeinoillamme ablative elinkeinoltamme elinkeinoiltamme allative elinkeinollemme elinkeinoillemme essive elinkeinonamme elinkeinoinamme translative elinkeinoksemme elinkeinoiksemme abessive elinkeinottamme elinkeinoittamme instructive — — comitative — elinkeinoinemme second-person plural possessor singular plural nominative elinkeinonne elinkeinonne accusative nom. elinkeinonne elinkeinonne gen. elinkeinonne genitive elinkeinonne elinkeinojenne partitive elinkeinoanne elinkeinojanne inessive elinkeinossanne elinkeinoissanne elative elinkeinostanne elinkeinoistanne illative elinkeinoonne elinkeinoihinne adessive elinkeinollanne elinkeinoillanne ablative elinkeinoltanne elinkeinoiltanne allative elinkeinollenne elinkeinoillenne essive elinkeinonanne elinkeinoinanne translative elinkeinoksenne elinkeinoiksenne abessive elinkeinottanne elinkeinoittanne instructive — — comitative — elinkeinoinenne third-person possessor singular plural nominative elinkeinonsa elinkeinonsa accusative nom. elinkeinonsa elinkeinonsa gen. elinkeinonsa genitive elinkeinonsa elinkeinojensa partitive elinkeinoaan elinkeinoansa elinkeinojaan elinkeinojansa inessive elinkeinossaan elinkeinossansa elinkeinoissaan elinkeinoissansa elative elinkeinostaan elinkeinostansa elinkeinoistaan elinkeinoistansa illative elinkeinoonsa elinkeinoihinsa adessive elinkeinollaan elinkeinollansa elinkeinoillaan elinkeinoillansa ablative elinkeinoltaan elinkeinoltansa elinkeinoiltaan elinkeinoiltansa allative elinkeinolleen elinkeinollensa elinkeinoilleen elinkeinoillensa essive elinkeinonaan elinkeinonansa elinkeinoinaan elinkeinoinansa translative elinkeinokseen elinkeinoksensa elinkeinoikseen elinkeinoiksensa abessive elinkeinottaan elinkeinottansa elinkeinoittaan elinkeinoittansa instructive — — comitative — elinkeinoineen elinkeinoinensa

Derived terms

compounds

• elinkeinoammatti
• elinkeinoasiamies
• elinkeinoelämä
• elinkeinohallinto
• elinkeinoilmoitus
• elinkeinokeskus
• elinkeinolautakunta
• elinkeinolupa
• elinkeinoministeri
• elinkeinoministeriö
• elinkeinonharjoittaja
• elinkeino-oikeus
• elinkeinopalvelu
• elinkeinopolitiikka
• elinkeinorakenne
• elinkeinotoiminta
• elinkeinovapaus
• elinkeinovero
• elinkeinoverotus
• kalastuselinkeino
• liitännäiselinkeino
• luontaiselinkeino
• maanviljelyelinkeino
• maaseutuelinkeino
• maatalouselinkeino
• matkailuelinkeino
• palveluelinkeino
• peruselinkeino
• pyyntielinkeino
• pääelinkeino
• sivuelinkeino
• työ- ja elinkeinoministeriö

 

Further reading

• “elinkeino”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02