pakkokeino

Finnish

Etymology

pakko +‎ keino

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpɑkːoˌkei̯no/, [ˈpɑ̝kːo̞ˌk̟e̞i̯no̞]
• Rhymes: -eino
• Hyphenation^(key): pakko‧keino

Noun

pakkokeino

1. (law) coercion (actual or threatened force for the purpose of compelling action by another person)
2. (in the plural) compulsion (lawful use of violence)

Declension

Inflection of pakkokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		pakkokeino	pakkokeinot
genitive		pakkokeinon	pakkokeinojen
partitive		pakkokeinoa	pakkokeinoja
illative		pakkokeinoon	pakkokeinoihin
		singular	plural
nominative		pakkokeino	pakkokeinot
accusative	nom.	pakkokeino	pakkokeinot
	gen.	pakkokeinon
genitive		pakkokeinon	pakkokeinojen
partitive		pakkokeinoa	pakkokeinoja
inessive		pakkokeinossa	pakkokeinoissa
elative		pakkokeinosta	pakkokeinoista
illative		pakkokeinoon	pakkokeinoihin
adessive		pakkokeinolla	pakkokeinoilla
ablative		pakkokeinolta	pakkokeinoilta
allative		pakkokeinolle	pakkokeinoille
essive		pakkokeinona	pakkokeinoina
translative		pakkokeinoksi	pakkokeinoiksi
abessive		pakkokeinotta	pakkokeinoitta
instructive		—	pakkokeinoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of pakkokeino (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative pakkokeinoni pakkokeinoni accusative nom. pakkokeinoni pakkokeinoni gen. pakkokeinoni genitive pakkokeinoni pakkokeinojeni partitive pakkokeinoani pakkokeinojani inessive pakkokeinossani pakkokeinoissani elative pakkokeinostani pakkokeinoistani illative pakkokeinooni pakkokeinoihini adessive pakkokeinollani pakkokeinoillani ablative pakkokeinoltani pakkokeinoiltani allative pakkokeinolleni pakkokeinoilleni essive pakkokeinonani pakkokeinoinani translative pakkokeinokseni pakkokeinoikseni abessive pakkokeinottani pakkokeinoittani instructive — — comitative — pakkokeinoineni second-person singular possessor singular plural nominative pakkokeinosi pakkokeinosi accusative nom. pakkokeinosi pakkokeinosi gen. pakkokeinosi genitive pakkokeinosi pakkokeinojesi partitive pakkokeinoasi pakkokeinojasi inessive pakkokeinossasi pakkokeinoissasi elative pakkokeinostasi pakkokeinoistasi illative pakkokeinoosi pakkokeinoihisi adessive pakkokeinollasi pakkokeinoillasi ablative pakkokeinoltasi pakkokeinoiltasi allative pakkokeinollesi pakkokeinoillesi essive pakkokeinonasi pakkokeinoinasi translative pakkokeinoksesi pakkokeinoiksesi abessive pakkokeinottasi pakkokeinoittasi instructive — — comitative — pakkokeinoinesi first-person plural possessor singular plural nominative pakkokeinomme pakkokeinomme accusative nom. pakkokeinomme pakkokeinomme gen. pakkokeinomme genitive pakkokeinomme pakkokeinojemme partitive pakkokeinoamme pakkokeinojamme inessive pakkokeinossamme pakkokeinoissamme elative pakkokeinostamme pakkokeinoistamme illative pakkokeinoomme pakkokeinoihimme adessive pakkokeinollamme pakkokeinoillamme ablative pakkokeinoltamme pakkokeinoiltamme allative pakkokeinollemme pakkokeinoillemme essive pakkokeinonamme pakkokeinoinamme translative pakkokeinoksemme pakkokeinoiksemme abessive pakkokeinottamme pakkokeinoittamme instructive — — comitative — pakkokeinoinemme second-person plural possessor singular plural nominative pakkokeinonne pakkokeinonne accusative nom. pakkokeinonne pakkokeinonne gen. pakkokeinonne genitive pakkokeinonne pakkokeinojenne partitive pakkokeinoanne pakkokeinojanne inessive pakkokeinossanne pakkokeinoissanne elative pakkokeinostanne pakkokeinoistanne illative pakkokeinoonne pakkokeinoihinne adessive pakkokeinollanne pakkokeinoillanne ablative pakkokeinoltanne pakkokeinoiltanne allative pakkokeinollenne pakkokeinoillenne essive pakkokeinonanne pakkokeinoinanne translative pakkokeinoksenne pakkokeinoiksenne abessive pakkokeinottanne pakkokeinoittanne instructive — — comitative — pakkokeinoinenne third-person possessor singular plural nominative pakkokeinonsa pakkokeinonsa accusative nom. pakkokeinonsa pakkokeinonsa gen. pakkokeinonsa genitive pakkokeinonsa pakkokeinojensa partitive pakkokeinoaan pakkokeinoansa pakkokeinojaan pakkokeinojansa inessive pakkokeinossaan pakkokeinossansa pakkokeinoissaan pakkokeinoissansa elative pakkokeinostaan pakkokeinostansa pakkokeinoistaan pakkokeinoistansa illative pakkokeinoonsa pakkokeinoihinsa adessive pakkokeinollaan pakkokeinollansa pakkokeinoillaan pakkokeinoillansa ablative pakkokeinoltaan pakkokeinoltansa pakkokeinoiltaan pakkokeinoiltansa allative pakkokeinolleen pakkokeinollensa pakkokeinoilleen pakkokeinoillensa essive pakkokeinonaan pakkokeinonansa pakkokeinoinaan pakkokeinoinansa translative pakkokeinokseen pakkokeinoksensa pakkokeinoikseen pakkokeinoiksensa abessive pakkokeinottaan pakkokeinottansa pakkokeinoittaan pakkokeinoittansa instructive — — comitative — pakkokeinoineen pakkokeinoinensa

Derived terms

compounds

• pakkokeinolaki

 

Further reading

• “pakkokeino”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03