Jump to content

hukata

From Wiktionary, the free dictionary

Estonian

[edit]

Verb

[edit]

hukata

  1. Da-infinitive of hukkama.

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *huk'at'ak. Equivalent to huka- (“waste; being misplaced”) +‎ -ta.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhukɑtɑˣ/, [ˈhukɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ukɑtɑ
  • Hyphenation(key): hu‧ka‧ta

Verb

[edit]

hukata

  1. (transitive) to lose, misplace (sth in a manner that it is then missing)
    Hukkasin avaimeni.
    I lost my key(s).
  2. (transitive) to waste
    Synonyms: haaskata, tuhlata
    hukata aikaa ― to waste time

Usage notes

[edit]

Conjugation

[edit]
Inflection of hukata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hukkaan en hukkaa 1st sing. olen hukannut en ole hukannut
2nd sing. hukkaat et hukkaa 2nd sing. olet hukannut et ole hukannut
3rd sing. hukkaa ei hukkaa 3rd sing. on hukannut ei ole hukannut
1st plur. hukkaamme emme hukkaa 1st plur. olemme hukanneet emme ole hukanneet
2nd plur. hukkaatte ette hukkaa 2nd plur. olette hukanneet ette ole hukanneet
3rd plur. hukkaavat eivät hukkaa 3rd plur. ovat hukanneet eivät ole hukanneet
passive hukataan ei hukata passive on hukattu ei ole hukattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hukkasin en hukannut 1st sing. olin hukannut en ollut hukannut
2nd sing. hukkasit et hukannut 2nd sing. olit hukannut et ollut hukannut
3rd sing. hukkasi ei hukannut 3rd sing. oli hukannut ei ollut hukannut
1st plur. hukkasimme emme hukanneet 1st plur. olimme hukanneet emme olleet hukanneet
2nd plur. hukkasitte ette hukanneet 2nd plur. olitte hukanneet ette olleet hukanneet
3rd plur. hukkasivat eivät hukanneet 3rd plur. olivat hukanneet eivät olleet hukanneet
passive hukattiin ei hukattu passive oli hukattu ei ollut hukattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hukkaisin en hukkaisi 1st sing. olisin hukannut en olisi hukannut
2nd sing. hukkaisit et hukkaisi 2nd sing. olisit hukannut et olisi hukannut
3rd sing. hukkaisi ei hukkaisi 3rd sing. olisi hukannut ei olisi hukannut
1st plur. hukkaisimme emme hukkaisi 1st plur. olisimme hukanneet emme olisi hukanneet
2nd plur. hukkaisitte ette hukkaisi 2nd plur. olisitte hukanneet ette olisi hukanneet
3rd plur. hukkaisivat eivät hukkaisi 3rd plur. olisivat hukanneet eivät olisi hukanneet
passive hukattaisiin ei hukattaisi passive olisi hukattu ei olisi hukattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. hukkaa älä hukkaa 2nd sing. — —
3rd sing. hukatkoon älköön hukatko 3rd sing. olkoon hukannut älköön olko hukannut
1st plur. hukatkaamme älkäämme hukatko 1st plur. — —
2nd plur. hukatkaa älkää hukatko 2nd plur. — —
3rd plur. hukatkoot älkööt hukatko 3rd plur. olkoot hukanneet älkööt olko hukanneet
passive hukattakoon älköön hukattako passive olkoon hukattu älköön olko hukattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hukannen en hukanne 1st sing. lienen hukannut en liene hukannut
2nd sing. hukannet et hukanne 2nd sing. lienet hukannut et liene hukannut
3rd sing. hukannee ei hukanne 3rd sing. lienee hukannut ei liene hukannut
1st plur. hukannemme emme hukanne 1st plur. lienemme hukanneet emme liene hukanneet
2nd plur. hukannette ette hukanne 2nd plur. lienette hukanneet ette liene hukanneet
3rd plur. hukannevat eivät hukanne 3rd plur. lienevät hukanneet eivät liene hukanneet
passive hukattaneen ei hukattane passive lienee hukattu ei liene hukattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hukata present hukkaava hukattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hukatakseni hukataksemme
2nd hukataksesi hukataksenne
3rd hukatakseen
hukataksensa
past hukannut hukattu
2nd inessive2 hukatessa hukattaessa agent4 hukkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hukatessani hukatessamme
2nd hukatessasi hukatessanne
3rd hukatessaan
hukatessansa
negative hukkaamaton
instructive hukaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive hukkaamassa —
elative hukkaamasta —
illative hukkaamaan —
adessive hukkaamalla —
abessive hukkaamatta —
instructive hukkaaman hukattaman
4th3 verbal noun hukkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hukkaamaisillani hukkaamaisillamme
2nd hukkaamaisillasi hukkaamaisillanne
3rd hukkaamaisillaan
hukkaamaisillansa

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *huk'at'ak, equivalent to hukka (“waste”) +‎ -ta. Cognates include Finnish hukata and Estonian hukata.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

hukata

  1. (transitive) to spend
    • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
      Kuin paljo rahhaa hää hukkais?
      How much money did he spend?

Conjugation

[edit]
Conjugation of hukata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkaan en hukkaa 1st singular oon hukant, oon hukannut en oo hukant, en oo hukannut
2nd singular hukkaat et hukkaa 2nd singular oot hukant, oot hukannut et oo hukant, et oo hukannut
3rd singular hukkajaa ei hukkaa 3rd singular ono hukant, ono hukannut ei oo hukant, ei oo hukannut
1st plural hukkaamma emmä hukkaa 1st plural oomma hukanneet emmä oo hukanneet
2nd plural hukkaatta että hukkaa 2nd plural ootta hukanneet että oo hukanneet
3rd plural hukkajaat1), hukkaavat2), hukataa evät hukkaa, ei hukata 3rd plural ovat hukanneet evät oo hukanneet, ei oo hukattu
impersonal hukataa ei hukata impersonal ono hukattu ei oo hukattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkaisin en hukant, en hukannut 1st singular olin hukant, olin hukannut en olt hukant, en olt hukannut
2nd singular hukkaisit, hukkaist1) et hukant, et hukannut 2nd singular olit hukant, olit hukannut et olt hukant, et olt hukannut
3rd singular hukkais ei hukant, ei hukannut 3rd singular oli hukant, oli hukannut ei olt hukant, ei olt hukannut
1st plural hukkaisimma emmä hukanneet 1st plural olimma hukanneet emmä olleet hukanneet
2nd plural hukkaisitta että hukanneet 2nd plural olitta hukanneet että olleet hukanneet
3rd plural hukkaisiit1), hukkaisivat2), hukattii evät hukanneet, ei hukattu 3rd plural olivat hukanneet evät olleet hukanneet, ei olt hukattu
impersonal hukattii ei hukattu impersonal oli hukattu ei olt hukattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkajaisin en hukkajais 1st singular olisin hukant, olisin hukannut en olis hukant, en olis hukannut
2nd singular hukkajaisit, hukkajaist1) et hukkajais 2nd singular olisit hukant, olisit hukannut et olis hukant, et olis hukannut
3rd singular hukkajais ei hukkajais 3rd singular olis hukant, olis hukannut ei olis hukant, ei olis hukannut
1st plural hukkajaisimma emmä hukkajais 1st plural olisimma hukanneet emmä olis hukanneet
2nd plural hukkajaisitta että hukkajais 2nd plural olisitta hukanneet että olis hukanneet
3rd plural hukkajaisiit1), hukkajaisivat2), hukattais evät hukkajais, ei hukattais 3rd plural olisivat hukanneet evät olis hukanneet, ei olis hukattu
impersonal hukattais ei hukattais impersonal olis hukattu ei olis hukattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular hukkaa elä hukkaa 2nd singular oo hukant, oo hukannut elä oo hukant, elä oo hukannut
3rd singular hukatkoo elköö hukatko 3rd singular olkoo hukant, olkoo hukannut elköö olko hukant, elköö olko hukannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural hukatkaa elkää hukatko 2nd plural olkaa hukanneet elkää olko hukanneet
3rd plural hukatkoot elkööt hukatko, elköö hukattako 3rd plural olkoot hukanneet elkööt olko hukanneet, elköö olko hukattu
impersonal hukattakkoo elköö hukattako impersonal olkoo hukattu elköö olko hukattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular hukannen en hukanne
2nd singular hukannet et hukanne
3rd singular hukannoo ei hukanne
1st plural hukannemma emmä hukanne
2nd plural hukannetta että hukanne
3rd plural hukannoot evät hukanne, ei hukattane
impersonal hukattannoo ei hukattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st hukata present hukkaava hukattava
2nd inessive hukatees past hukant, hukannut hukattu
instructive hukaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (hukatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative hukkaamaa
inessive hukkaamaas
elative hukkaamast
abessive hukkaamata
4th nominative hukkaamiin
partitive hukkaamista, hukkaamist

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 71
  • Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 39
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=hukata&oldid=79486303"