Jump to content

hukkaaminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hukata +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhukːɑːminen/, [ˈhukːɑ̝ːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): huk‧kaa‧mi‧nen

Noun

[edit]

hukkaaminen

  1. verbal noun of hukata
    1. losing, misplacing

Declension

[edit]
Inflection of hukkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hukkaaminen hukkaamiset
genitive hukkaamisen hukkaamisten
hukkaamisien
partitive hukkaamista hukkaamisia
illative hukkaamiseen hukkaamisiin
singular plural
nominative hukkaaminen hukkaamiset
accusative nom. hukkaaminen hukkaamiset
gen. hukkaamisen
genitive hukkaamisen hukkaamisten
hukkaamisien
partitive hukkaamista hukkaamisia
inessive hukkaamisessa hukkaamisissa
elative hukkaamisesta hukkaamisista
illative hukkaamiseen hukkaamisiin
adessive hukkaamisella hukkaamisilla
ablative hukkaamiselta hukkaamisilta
allative hukkaamiselle hukkaamisille
essive hukkaamisena hukkaamisina
translative hukkaamiseksi hukkaamisiksi
abessive hukkaamisetta hukkaamisitta
instructive hukkaamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hukkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds