monistaa

Finnish

Etymology

moni (“many”) +‎ -istaa (factitive aspect). First attested in 1851.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmonistɑːˣ/, [ˈmo̞nis̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -onistɑː
• Hyphenation^(key): mo‧nis‧taa

Verb

monistaa

1. (transitive) to photocopy, to copy, duplicate, run off; to mimeograph
2. (transitive) to propagate (a plant)

Conjugation

Inflection of monistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistan	en monista	1st sing.	olen monistanut	en ole monistanut
2nd sing.		monistat	et monista	2nd sing.	olet monistanut	et ole monistanut
3rd sing.		monistaa	ei monista	3rd sing.	on monistanut	ei ole monistanut
1st plur.		monistamme	emme monista	1st plur.	olemme monistaneet	emme ole monistaneet
2nd plur.		monistatte	ette monista	2nd plur.	olette monistaneet	ette ole monistaneet
3rd plur.		monistavat	eivät monista	3rd plur.	ovat monistaneet	eivät ole monistaneet
passive		monistetaan	ei monisteta	passive	on monistettu	ei ole monistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistin	en monistanut	1st sing.	olin monistanut	en ollut monistanut
2nd sing.		monistit	et monistanut	2nd sing.	olit monistanut	et ollut monistanut
3rd sing.		monisti	ei monistanut	3rd sing.	oli monistanut	ei ollut monistanut
1st plur.		monistimme	emme monistaneet	1st plur.	olimme monistaneet	emme olleet monistaneet
2nd plur.		monistitte	ette monistaneet	2nd plur.	olitte monistaneet	ette olleet monistaneet
3rd plur.		monistivat	eivät monistaneet	3rd plur.	olivat monistaneet	eivät olleet monistaneet
passive		monistettiin	ei monistettu	passive	oli monistettu	ei ollut monistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistaisin	en monistaisi	1st sing.	olisin monistanut	en olisi monistanut
2nd sing.		monistaisit	et monistaisi	2nd sing.	olisit monistanut	et olisi monistanut
3rd sing.		monistaisi	ei monistaisi	3rd sing.	olisi monistanut	ei olisi monistanut
1st plur.		monistaisimme	emme monistaisi	1st plur.	olisimme monistaneet	emme olisi monistaneet
2nd plur.		monistaisitte	ette monistaisi	2nd plur.	olisitte monistaneet	ette olisi monistaneet
3rd plur.		monistaisivat	eivät monistaisi	3rd plur.	olisivat monistaneet	eivät olisi monistaneet
passive		monistettaisiin	ei monistettaisi	passive	olisi monistettu	ei olisi monistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		monista	älä monista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		monistakoon	älköön monistako	3rd sing.	olkoon monistanut	älköön olko monistanut
1st plur.		monistakaamme	älkäämme monistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		monistakaa	älkää monistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		monistakoot	älkööt monistako	3rd plur.	olkoot monistaneet	älkööt olko monistaneet
passive		monistettakoon	älköön monistettako	passive	olkoon monistettu	älköön olko monistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistanen	en monistane	1st sing.	lienen monistanut	en liene monistanut
2nd sing.		monistanet	et monistane	2nd sing.	lienet monistanut	et liene monistanut
3rd sing.		monistanee	ei monistane	3rd sing.	lienee monistanut	ei liene monistanut
1st plur.		monistanemme	emme monistane	1st plur.	lienemme monistaneet	emme liene monistaneet
2nd plur.		monistanette	ette monistane	2nd plur.	lienette monistaneet	ette liene monistaneet
3rd plur.		monistanevat	eivät monistane	3rd plur.	lienevät monistaneet	eivät liene monistaneet
passive		monistettaneen	ei monistettane	passive	lienee monistettu	ei liene monistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		monistaa		present	monistava	monistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistaakseni monistaaksemme 2nd monistaaksesi monistaaksenne 3rd monistaakseen monistaaksensa		past	monistanut	monistettu
2nd	inessive2	monistaessa	monistettaessa	agent4	monistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistaessani monistaessamme 2nd monistaessasi monistaessanne 3rd monistaessaan monistaessansa		negative	monistamaton
	instructive	monistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form monistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	monistamassa	—
	elative	monistamasta	—
	illative	monistamaan	—
	adessive	monistamalla	—
	abessive	monistamatta	—
	instructive	monistaman	monistettaman
4th3	verbal noun	monistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistamaisillani monistamaisillamme 2nd monistamaisillasi monistamaisillanne 3rd monistamaisillaan monistamaisillansa

Derived terms

nouns

• monistaminen
• monistamo
• moniste
• monistin
• monistus

 

verbs

• monistua
• monistuttaa

 

Further reading

• “monistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• amatsoni, anomista, mainosta, montaasi