monistua

Finnish

Etymology

monistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmonistuɑˣ/, [ˈmo̞nis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): mo‧nis‧tua

Verb

monistua

1. (intransitive) To be (photo)copied, be duplicated, be run off; to be mimeographed.
2. (intransitive, of a plant) To multiply, propagate.

Conjugation

Inflection of monistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistun	en monistu	1st sing.	olen monistunut	en ole monistunut
2nd sing.		monistut	et monistu	2nd sing.	olet monistunut	et ole monistunut
3rd sing.		monistuu	ei monistu	3rd sing.	on monistunut	ei ole monistunut
1st plur.		monistumme	emme monistu	1st plur.	olemme monistuneet	emme ole monistuneet
2nd plur.		monistutte	ette monistu	2nd plur.	olette monistuneet	ette ole monistuneet
3rd plur.		monistuvat	eivät monistu	3rd plur.	ovat monistuneet	eivät ole monistuneet
passive		monistutaan	ei monistuta	passive	on monistuttu	ei ole monistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistuin	en monistunut	1st sing.	olin monistunut	en ollut monistunut
2nd sing.		monistuit	et monistunut	2nd sing.	olit monistunut	et ollut monistunut
3rd sing.		monistui	ei monistunut	3rd sing.	oli monistunut	ei ollut monistunut
1st plur.		monistuimme	emme monistuneet	1st plur.	olimme monistuneet	emme olleet monistuneet
2nd plur.		monistuitte	ette monistuneet	2nd plur.	olitte monistuneet	ette olleet monistuneet
3rd plur.		monistuivat	eivät monistuneet	3rd plur.	olivat monistuneet	eivät olleet monistuneet
passive		monistuttiin	ei monistuttu	passive	oli monistuttu	ei ollut monistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistuisin	en monistuisi	1st sing.	olisin monistunut	en olisi monistunut
2nd sing.		monistuisit	et monistuisi	2nd sing.	olisit monistunut	et olisi monistunut
3rd sing.		monistuisi	ei monistuisi	3rd sing.	olisi monistunut	ei olisi monistunut
1st plur.		monistuisimme	emme monistuisi	1st plur.	olisimme monistuneet	emme olisi monistuneet
2nd plur.		monistuisitte	ette monistuisi	2nd plur.	olisitte monistuneet	ette olisi monistuneet
3rd plur.		monistuisivat	eivät monistuisi	3rd plur.	olisivat monistuneet	eivät olisi monistuneet
passive		monistuttaisiin	ei monistuttaisi	passive	olisi monistuttu	ei olisi monistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		monistu	älä monistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		monistukoon	älköön monistuko	3rd sing.	olkoon monistunut	älköön olko monistunut
1st plur.		monistukaamme	älkäämme monistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		monistukaa	älkää monistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		monistukoot	älkööt monistuko	3rd plur.	olkoot monistuneet	älkööt olko monistuneet
passive		monistuttakoon	älköön monistuttako	passive	olkoon monistuttu	älköön olko monistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		monistunen	en monistune	1st sing.	lienen monistunut	en liene monistunut
2nd sing.		monistunet	et monistune	2nd sing.	lienet monistunut	et liene monistunut
3rd sing.		monistunee	ei monistune	3rd sing.	lienee monistunut	ei liene monistunut
1st plur.		monistunemme	emme monistune	1st plur.	lienemme monistuneet	emme liene monistuneet
2nd plur.		monistunette	ette monistune	2nd plur.	lienette monistuneet	ette liene monistuneet
3rd plur.		monistunevat	eivät monistune	3rd plur.	lienevät monistuneet	eivät liene monistuneet
passive		monistuttaneen	ei monistuttane	passive	lienee monistuttu	ei liene monistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		monistua		present	monistuva	monistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistuakseni monistuaksemme 2nd monistuaksesi monistuaksenne 3rd monistuakseen monistuaksensa		past	monistunut	monistuttu
2nd	inessive2	monistuessa	monistuttaessa	agent4	monistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistuessani monistuessamme 2nd monistuessasi monistuessanne 3rd monistuessaan monistuessansa		negative	monistumaton
	instructive	monistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	monistumassa	—
	elative	monistumasta	—
	illative	monistumaan	—
	adessive	monistumalla	—
	abessive	monistumatta	—
	instructive	monistuman	monistuttaman
4th3	verbal noun	monistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st monistumaisillani monistumaisillamme 2nd monistumaisillasi monistumaisillanne 3rd monistumaisillaan monistumaisillansa

Further reading

• “monistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03