Jump to content

monistuminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmonistuminen/, [ˈmo̞nis̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): mo‧nis‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

monistuminen

  1. verbal noun of monistua
    1. multiplication (becoming multiplied, growing in number)

Declension

[edit]
Inflection of monistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative monistuminen monistumiset
genitive monistumisen monistumisten
monistumisien
partitive monistumista monistumisia
illative monistumiseen monistumisiin
singular plural
nominative monistuminen monistumiset
accusative nom. monistuminen monistumiset
gen. monistumisen
genitive monistumisen monistumisten
monistumisien
partitive monistumista monistumisia
inessive monistumisessa monistumisissa
elative monistumisesta monistumisista
illative monistumiseen monistumisiin
adessive monistumisella monistumisilla
ablative monistumiselta monistumisilta
allative monistumiselle monistumisille
essive monistumisena monistumisina
translative monistumiseksi monistumisiksi
abessive monistumisetta monistumisitta
instructive monistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of monistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)