Jump to content

monistus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

monistaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmonistus/, [ˈmo̞nis̠tus̠]
  • Rhymes: -onistus
  • Hyphenation(key): mo‧nis‧tus

Noun

[edit]

monistus

  1. duplication (act)

Declension

[edit]
Inflection of monistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative monistus monistukset
genitive monistuksen monistusten
monistuksien
partitive monistusta monistuksia
illative monistukseen monistuksiin
singular plural
nominative monistus monistukset
accusative nom. monistus monistukset
gen. monistuksen
genitive monistuksen monistusten
monistuksien
partitive monistusta monistuksia
inessive monistuksessa monistuksissa
elative monistuksesta monistuksista
illative monistukseen monistuksiin
adessive monistuksella monistuksilla
ablative monistukselta monistuksilta
allative monistukselle monistuksille
essive monistuksena monistuksina
translative monistukseksi monistuksiksi
abessive monistuksetta monistuksitta
instructive monistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of monistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
(compounds):

Further reading

[edit]