männä
Finnish
[edit]Etymology 1
[edit]Pronunciation
[edit]Verb
[edit]männä (dialectal)
- (Eastern Finnish) Alternative form of mennä
Usage notes
[edit]Dialectal distribution of männä | |
---|---|
|
|
The classification of and data for regional dialects is based on pre-1950s data. Since the 1950s, the dialects have become increasingly mixed, levelled and influenced by Standard Finnish. Besides Standard Finnish, a relatively uniform and originally urban 'colloquial Finnish' is beginning to emerge in their place, especially in the cities. Source: Suomen murteiden sanakirja by Kotimaisten kielten keskus (CC BY 4.0); see the information for the background image for its sources and licensing |
Etymology 2
[edit]Dialectal form of what would be standard menneenä (essive singular of mennyt).
Pronunciation
[edit]Adjective
[edit]männä (not comparable, indeclinable, only used attributively) (dialectal)
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *mendäk, from Proto-Uralic *mene-. Cognates include Finnish mennä and Estonian minna.
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmænːæ/, [ˈmænː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmænːæ/, [ˈmænːæ]
- Rhymes: -ænː, -ænːæ
- Hyphenation: män‧nä
Verb
[edit]männä
- (intransitive) to go; walk
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 38:
- Papa mäni tööhö.
- Papa went to work.
- 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
- Prosekat männööt i poikin i ristii, ja kaik ovat yhenlaiset.
- The paths go both along and across and all are similar.
- 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 11:
- A kala kaik syvvää mäni.
- But all of the fish went into the deep.
- (intransitive) to go by
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10:
- Sitä aikaa, mikä männöö äänen sanomista vart, kutsutaa kvantitetaks.
- That time, that goes by for the pronunciation of a sound, is called length.
- (transitive) to walk; to follow
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 52:
- Möö määmmä sitä teetä, minen näytti meille Lenin.
- We follow this way, which Lenin showed us.
- (transitive + allative) to marry (as a woman)
- männä meehelle ― to marry (literally, “to marry a husband”)
- (transitive + illative) to go gather (mushrooms, berries)
- 1936, V. I. Junus, N. A. Iljin, Inkeroisin keelen oppikirja alkuşkouluja vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 31:
- Pojat männööt metsää seenee.
- The boys are going to the forest to gather mushrooms.
- (transitive + illative) to be used for
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 20:
- Kukkakapussast männööt söökkii senen veel kehittymättömät kukkapupușkat.
- Of the cauliflower its still undeveloped flower buds are used for food.
- (transitive + translative) to become, to get
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. I. Molotsova, Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
- Alemmas pintamaa ain muuttijaa, ain vaaliammaks ja viimen männöö samalaiseks, ku i alumain maa.
- Further down the topsoil always changes, always lighter and finally becomes just like the underlying soil.
Conjugation
[edit]Conjugation of männä (irregular, no gradation, gemination) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | mään | en mää | 1st singular | oon mänt, männyt | en oo mänt, männyt |
2nd singular | määt | et mää | 2nd singular | oot mänt, männyt | et oo mänt, männyt |
3rd singular | männöö | ei mää | 3rd singular | ono mänt, männyt | ei oo mänt, männyt |
1st plural | määmmä | emmä mää | 1st plural | oomma männeet | emmä oo männeet |
2nd plural | määttä | että mää | 2nd plural | ootta männeet | että oo männeet |
3rd plural | männööt1), mänevät2), männää | evät mää, ei männä | 3rd plural | ovat männeet | evät oo männeet, ei oo mänty |
impersonal | männää | ei männä | impersonal | ono mänty | ei oo mänty |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | mänin | en mänt, männyt | 1st singular | olin mänt, männyt | en olt mänt, männyt |
2nd singular | mänit | et mänt, männyt | 2nd singular | olit mänt, männyt | et olt mänt, männyt |
3rd singular | mäni | ei mänt, männyt | 3rd singular | oli mänt, männyt | ei olt mänt, männyt |
1st plural | mänimmä | emmä männeet | 1st plural | olimma männeet | emmä olleet männeet |
2nd plural | mänittä | että männeet | 2nd plural | olitta männeet | että olleet männeet |
3rd plural | männiit1), mänivät2), mäntii | evät männeet, ei mänty | 3rd plural | olivat männeet | evät olleet männeet, ei olt mänty |
impersonal | mäntii | ei mänty | impersonal | oli mänty | ei olt mänty |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | mänisin | en mänis | 1st singular | olisin mänt, männyt | en olis mänt, männyt |
2nd singular | mänisit, männiist1) | et mänis | 2nd singular | olisit mänt, männyt | et olis mänt, männyt |
3rd singular | mänis | ei mänis | 3rd singular | olis mänt, männyt | ei olis mänt, männyt |
1st plural | mänisimmä | emmä mänis | 1st plural | olisimma männeet | emmä olis männeet |
2nd plural | mänisittä | että mänis | 2nd plural | olisitta männeet | että olis männeet |
3rd plural | mänisiit1), mänisivät2), mäntäis | evät mänis, ei mäntäis | 3rd plural | olisivat männeet | evät olis männeet, ei olis mänty |
impersonal | mäntäis | ei mäntäis | impersonal | olis mänty | ei olis mänty |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | mää | elä mää | 2nd singular | oo mänt, männyt | elä oo mänt, männyt |
3rd singular | mänköö | elköö mänkö | 3rd singular | olkoo mänt, männyt | elköö olko mänt, männyt |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | mänkää | elkää mänkö | 2nd plural | olkaa männeet | elkää olko männeet |
3rd plural | mänkööt | elkööt mänkö, elköö mäntäkö | 3rd plural | olkoot männeet | elkööt olko männeet, elköö olko mänty |
impersonal | mäntäköö | elköö mäntäkö | impersonal | olkoo mänty | elköö olko mänty |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | männen | en männe | |||
2nd singular | männet | et männe | |||
3rd singular | männöö | ei männe | |||
1st plural | männemmä | emmä männe | |||
2nd plural | männettä | että männe | |||
3rd plural | männööt | evät männe, ei mäntäne | |||
impersonal | mäntänöö | ei mäntäne | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | männä | present | mänevä | mäntävä | |
2nd | inessive | männees | past | mänt, männyt | mänty |
instructive | männen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (mänkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative. ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | mänömää | |||
inessive | mänomääs | ||||
elative | mänömäst | ||||
abessive | mänömätä | ||||
4th | nominative | mänömiin | |||
partitive | mänömistä, mänömist |
Synonyms
[edit]Derived terms
[edit]See also
[edit]- naija (“marry as a man”)
Determiner
[edit]männä
Antonyms
[edit]- tuleva (“next, upcoming”)
Derived terms
[edit]References
[edit]- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 326
- Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку[2], →ISBN, page 17
Karelian
[edit]Alternative forms
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *mendäk, from Proto-Uralic *mene-. Cognates include Finnish mennä and Estonian minema.
Pronunciation
[edit]Verb
[edit]männä (first-person singular indicative present mänen, third-person singular indicative present mänöy)
- (intransitive) to go
- Finnish 2-syllable words
- Finnish terms with IPA pronunciation
- Rhymes:Finnish/ænːæ
- Rhymes:Finnish/ænːæ/2 syllables
- Finnish lemmas
- Finnish verbs
- Finnish dialectal terms
- Eastern Finnish
- Finnish adjectives
- Finnish uncomparable adjectives
- Finnish indeclinable adjectives
- Finnish terms with collocations
- Ingrian terms inherited from Proto-Finnic
- Ingrian terms derived from Proto-Finnic
- Ingrian terms inherited from Proto-Uralic
- Ingrian terms derived from Proto-Uralic
- Ingrian terms with IPA pronunciation
- Rhymes:Ingrian/ænː
- Rhymes:Ingrian/ænː/2 syllables
- Rhymes:Ingrian/ænːæ
- Rhymes:Ingrian/ænːæ/2 syllables
- Ingrian lemmas
- Ingrian verbs
- Ingrian intransitive verbs
- Ingrian terms with quotations
- Ingrian transitive verbs
- Ingrian terms with collocations
- Ingrian determiners
- Karelian terms inherited from Proto-Finnic
- Karelian terms derived from Proto-Finnic
- Karelian terms inherited from Proto-Uralic
- Karelian terms derived from Proto-Uralic
- Karelian terms with IPA pronunciation
- Karelian lemmas
- Karelian verbs
- Karelian intransitive verbs