lykätä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *lük'äit'äk, from Proto-Uralic *lükkä-. Cognate to Estonian lükkama (“push”), Ingrian lykätä (“to push”), Karelian lykätä (“to throw, push, let”), Ludian lükäittä (“to throw, push”), Veps lükäita (“to throw, push, leave”), Votic lütšäte (“to push, thread”), Livonian lükkǝ (“to push”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlykætæˣ/, [ˈlyk̟æt̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -ykætæ
• Hyphenation^(key): ly‧kä‧tä

Verb

lykätä (transitive)

1. to postpone, reschedule, procrastinate, defer
2. to push, shove

Conjugation

Inflection of lykätä (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lykkään	en lykkää	1st sing.	olen lykännyt	en ole lykännyt
2nd sing.		lykkäät	et lykkää	2nd sing.	olet lykännyt	et ole lykännyt
3rd sing.		lykkää	ei lykkää	3rd sing.	on lykännyt	ei ole lykännyt
1st plur.		lykkäämme	emme lykkää	1st plur.	olemme lykänneet	emme ole lykänneet
2nd plur.		lykkäätte	ette lykkää	2nd plur.	olette lykänneet	ette ole lykänneet
3rd plur.		lykkäävät	eivät lykkää	3rd plur.	ovat lykänneet	eivät ole lykänneet
passive		lykätään	ei lykätä	passive	on lykätty	ei ole lykätty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lykkäsin	en lykännyt	1st sing.	olin lykännyt	en ollut lykännyt
2nd sing.		lykkäsit	et lykännyt	2nd sing.	olit lykännyt	et ollut lykännyt
3rd sing.		lykkäsi	ei lykännyt	3rd sing.	oli lykännyt	ei ollut lykännyt
1st plur.		lykkäsimme	emme lykänneet	1st plur.	olimme lykänneet	emme olleet lykänneet
2nd plur.		lykkäsitte	ette lykänneet	2nd plur.	olitte lykänneet	ette olleet lykänneet
3rd plur.		lykkäsivät	eivät lykänneet	3rd plur.	olivat lykänneet	eivät olleet lykänneet
passive		lykättiin	ei lykätty	passive	oli lykätty	ei ollut lykätty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lykkäisin	en lykkäisi	1st sing.	olisin lykännyt	en olisi lykännyt
2nd sing.		lykkäisit	et lykkäisi	2nd sing.	olisit lykännyt	et olisi lykännyt
3rd sing.		lykkäisi	ei lykkäisi	3rd sing.	olisi lykännyt	ei olisi lykännyt
1st plur.		lykkäisimme	emme lykkäisi	1st plur.	olisimme lykänneet	emme olisi lykänneet
2nd plur.		lykkäisitte	ette lykkäisi	2nd plur.	olisitte lykänneet	ette olisi lykänneet
3rd plur.		lykkäisivät	eivät lykkäisi	3rd plur.	olisivat lykänneet	eivät olisi lykänneet
passive		lykättäisiin	ei lykättäisi	passive	olisi lykätty	ei olisi lykätty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		lykkää	älä lykkää	2nd sing.	—	—
3rd sing.		lykätköön	älköön lykätkö	3rd sing.	olkoon lykännyt	älköön olko lykännyt
1st plur.		lykätkäämme	älkäämme lykätkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		lykätkää	älkää lykätkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		lykätkööt	älkööt lykätkö	3rd plur.	olkoot lykänneet	älkööt olko lykänneet
passive		lykättäköön	älköön lykättäkö	passive	olkoon lykätty	älköön olko lykätty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		lykännen	en lykänne	1st sing.	lienen lykännyt	en liene lykännyt
2nd sing.		lykännet	et lykänne	2nd sing.	lienet lykännyt	et liene lykännyt
3rd sing.		lykännee	ei lykänne	3rd sing.	lienee lykännyt	ei liene lykännyt
1st plur.		lykännemme	emme lykänne	1st plur.	lienemme lykänneet	emme liene lykänneet
2nd plur.		lykännette	ette lykänne	2nd plur.	lienette lykänneet	ette liene lykänneet
3rd plur.		lykännevät	eivät lykänne	3rd plur.	lienevät lykänneet	eivät liene lykänneet
passive		lykättäneen	ei lykättäne	passive	lienee lykätty	ei liene lykätty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		lykätä		present	lykkäävä	lykättävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lykätäkseni lykätäksemme 2nd lykätäksesi lykätäksenne 3rd lykätäkseen lykätäksensä		past	lykännyt	lykätty
2nd	inessive2	lykätessä	lykättäessä	agent4	lykkäämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st lykätessäni lykätessämme 2nd lykätessäsi lykätessänne 3rd lykätessään lykätessänsä		negative	lykkäämätön
	instructive	lykäten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	lykkäämässä	—
	elative	lykkäämästä	—
	illative	lykkäämään	—
	adessive	lykkäämällä	—
	abessive	lykkäämättä	—
	instructive	lykkäämän	lykättämän
4th3	verbal noun	lykkääminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st lykkäämäisilläni lykkäämäisillämme 2nd lykkäämäisilläsi lykkäämäisillänne 3rd lykkäämäisillään lykkäämäisillänsä

Derived terms

nouns

• lykkäys

 

verbs

• lykkiä
• lykkäillä
• lykkäytyä
• lykkääntyä

 

Further reading

• “lykätä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *lük'äit'äk. Cognates include Finnish lykätä and Estonian lükata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlykætæ/, [ˈlʲykæt]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlykætæ/, [ˈlyɡ̊æd̥æ]
• Rhymes: -ykæt, -ykætæ
• Hyphenation: ly‧kä‧tä

Verb

lykätä

1. (transitive) to push

Conjugation

Conjugation of lykätä (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lykkään	en lykkää	1st singular	oon lykänt, oon lykännyt	en oo lykänt, en oo lykännyt
2nd singular	lykkäät	et lykkää	2nd singular	oot lykänt, oot lykännyt	et oo lykänt, et oo lykännyt
3rd singular	lykkäjää	ei lykkää	3rd singular	ono lykänt, ono lykännyt	ei oo lykänt, ei oo lykännyt
1st plural	lykkäämmä	emmä lykkää	1st plural	oomma lykänneet	emmä oo lykänneet
2nd plural	lykkäättä	että lykkää	2nd plural	ootta lykänneet	että oo lykänneet
3rd plural	lykkäjäät1), lykkäävät2), lykätää	evät lykkää, ei lykätä	3rd plural	ovat lykänneet	evät oo lykänneet, ei oo lykätty
impersonal	lykätää	ei lykätä	impersonal	ono lykätty	ei oo lykätty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lykkäisin	en lykänt, en lykännyt	1st singular	olin lykänt, olin lykännyt	en olt lykänt, en olt lykännyt
2nd singular	lykkäisit, lykkäist1)	et lykänt, et lykännyt	2nd singular	olit lykänt, olit lykännyt	et olt lykänt, et olt lykännyt
3rd singular	lykkäis	ei lykänt, ei lykännyt	3rd singular	oli lykänt, oli lykännyt	ei olt lykänt, ei olt lykännyt
1st plural	lykkäisimmä	emmä lykänneet	1st plural	olimma lykänneet	emmä olleet lykänneet
2nd plural	lykkäisittä	että lykänneet	2nd plural	olitta lykänneet	että olleet lykänneet
3rd plural	lykkäisiit1), lykkäisivät2), lykättii	evät lykänneet, ei lykätty	3rd plural	olivat lykänneet	evät olleet lykänneet, ei olt lykätty
impersonal	lykättii	ei lykätty	impersonal	oli lykätty	ei olt lykätty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	lykkäjäisin	en lykkäjäis	1st singular	olisin lykänt, olisin lykännyt	en olis lykänt, en olis lykännyt
2nd singular	lykkäjäisit, lykkäjäist1)	et lykkäjäis	2nd singular	olisit lykänt, olisit lykännyt	et olis lykänt, et olis lykännyt
3rd singular	lykkäjäis	ei lykkäjäis	3rd singular	olis lykänt, olis lykännyt	ei olis lykänt, ei olis lykännyt
1st plural	lykkäjäisimmä	emmä lykkäjäis	1st plural	olisimma lykänneet	emmä olis lykänneet
2nd plural	lykkäjäisittä	että lykkäjäis	2nd plural	olisitta lykänneet	että olis lykänneet
3rd plural	lykkäjäisiit1), lykkäjäisivät2), lykättäis	evät lykkäjäis, ei lykättäis	3rd plural	olisivat lykänneet	evät olis lykänneet, ei olis lykätty
impersonal	lykättäis	ei lykättäis	impersonal	olis lykätty	ei olis lykätty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	lykkää	elä lykkää	2nd singular	oo lykänt, oo lykännyt	elä oo lykänt, elä oo lykännyt
3rd singular	lykätköö	elköö lykätkö	3rd singular	olkoo lykänt, olkoo lykännyt	elköö olko lykänt, elköö olko lykännyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	lykätkää	elkää lykätkö	2nd plural	olkaa lykänneet	elkää olko lykänneet
3rd plural	lykätkööt	elkööt lykätkö, elköö lykättäkö	3rd plural	olkoot lykänneet	elkööt olko lykänneet, elköö olko lykätty
impersonal	lykättäkköö	elköö lykättäkö	impersonal	olkoo lykätty	elköö olko lykätty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	lykännen	en lykänne
2nd singular	lykännet	et lykänne
3rd singular	lykännöö	ei lykänne
1st plural	lykännemmä	emmä lykänne
2nd plural	lykännettä	että lykänne
3rd plural	lykännööt	evät lykänne, ei lykättäne
impersonal	lykättännöö	ei lykättäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		lykätä	present	lykkäävä	lykättävä
2nd	inessive	lykätees	past	lykänt, lykännyt	lykätty
	instructive	lykäten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (lykätkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	lykkäämää
	inessive	lykkäämääs
	elative	lykkäämäst
	abessive	lykkäämätä
4th	nominative	lykkäämiin
	partitive	lykkäämistä, lykkäämist

Synonyms

• tupata, tuppia, tööntää, törkätä

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 282