kulkea

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kulkëdak, from Proto-Uralic *kulke- (see it for more). Cognates include Estonian kulgema, Erzya кольгемс (koľgems, “to leak”), Hungarian halad.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkulkeɑˣ/, [ˈkulk̟e̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ulkeɑ
• Syllabification^(key): kul‧ke‧a

Verb

kulkea (intransitive)

1. (intransitive) to go, travel, traverse [with adessive ‘by’]

   Synonym: liikkua

   kulkea autolla ― to go by car

2. (intransitive) to go, extend

   Synonyms: mennä, ulottua

   Tie kulkee pellolle saakka.

   The road goes up to the field.

3. (intransitive) to lead, go (of footprints, roads etc.)

   Synonyms: johtaa, mennä, viedä

   Polku kulkee talon ohi.

   The path goes by the house.

4. to advance, make strides, gain ground

   Synonym: edetä

   kulkea eteenpäin ― to move forward

Usage notes

• (to go, travel): Expressing movement, kulkea is quite often used when expressing the means (by foot, by train, by car, etc.).

Conjugation

Inflection of kulkea (Kotus type 58*L/laskea, k-j gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuljen	en kulje	1st sing.	olen kulkenut	en ole kulkenut
2nd sing.		kuljet	et kulje	2nd sing.	olet kulkenut	et ole kulkenut
3rd sing.		kulkee	ei kulje	3rd sing.	on kulkenut	ei ole kulkenut
1st plur.		kuljemme	emme kulje	1st plur.	olemme kulkeneet	emme ole kulkeneet
2nd plur.		kuljette	ette kulje	2nd plur.	olette kulkeneet	ette ole kulkeneet
3rd plur.		kulkevat	eivät kulje	3rd plur.	ovat kulkeneet	eivät ole kulkeneet
passive		kuljetaan	ei kuljeta	passive	on kuljettu	ei ole kuljettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kuljin	en kulkenut	1st sing.	olin kulkenut	en ollut kulkenut
2nd sing.		kuljit	et kulkenut	2nd sing.	olit kulkenut	et ollut kulkenut
3rd sing.		kulki	ei kulkenut	3rd sing.	oli kulkenut	ei ollut kulkenut
1st plur.		kuljimme	emme kulkeneet	1st plur.	olimme kulkeneet	emme olleet kulkeneet
2nd plur.		kuljitte	ette kulkeneet	2nd plur.	olitte kulkeneet	ette olleet kulkeneet
3rd plur.		kulkivat	eivät kulkeneet	3rd plur.	olivat kulkeneet	eivät olleet kulkeneet
passive		kuljettiin	ei kuljettu	passive	oli kuljettu	ei ollut kuljettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulkisin	en kulkisi	1st sing.	olisin kulkenut	en olisi kulkenut
2nd sing.		kulkisit	et kulkisi	2nd sing.	olisit kulkenut	et olisi kulkenut
3rd sing.		kulkisi	ei kulkisi	3rd sing.	olisi kulkenut	ei olisi kulkenut
1st plur.		kulkisimme	emme kulkisi	1st plur.	olisimme kulkeneet	emme olisi kulkeneet
2nd plur.		kulkisitte	ette kulkisi	2nd plur.	olisitte kulkeneet	ette olisi kulkeneet
3rd plur.		kulkisivat	eivät kulkisi	3rd plur.	olisivat kulkeneet	eivät olisi kulkeneet
passive		kuljettaisiin	ei kuljettaisi	passive	olisi kuljettu	ei olisi kuljettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kulje	älä kulje	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kulkekoon	älköön kulkeko	3rd sing.	olkoon kulkenut	älköön olko kulkenut
1st plur.		kulkekaamme	älkäämme kulkeko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kulkekaa	älkää kulkeko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kulkekoot	älkööt kulkeko	3rd plur.	olkoot kulkeneet	älkööt olko kulkeneet
passive		kuljettakoon	älköön kuljettako	passive	olkoon kuljettu	älköön olko kuljettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kulkenen	en kulkene	1st sing.	lienen kulkenut	en liene kulkenut
2nd sing.		kulkenet	et kulkene	2nd sing.	lienet kulkenut	et liene kulkenut
3rd sing.		kulkenee	ei kulkene	3rd sing.	lienee kulkenut	ei liene kulkenut
1st plur.		kulkenemme	emme kulkene	1st plur.	lienemme kulkeneet	emme liene kulkeneet
2nd plur.		kulkenette	ette kulkene	2nd plur.	lienette kulkeneet	ette liene kulkeneet
3rd plur.		kulkenevat	eivät kulkene	3rd plur.	lienevät kulkeneet	eivät liene kulkeneet
passive		kuljettaneen	ei kuljettane	passive	lienee kuljettu	ei liene kuljettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kulkea		present	kulkeva	kuljettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulkeakseni kulkeaksemme 2nd kulkeaksesi kulkeaksenne 3rd kulkeakseen kulkeaksensa		past	kulkenut	kuljettu
2nd	inessive2	kulkiessa	kuljettaessa	agent4	kulkema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulkiessani kulkiessamme 2nd kulkiessasi kulkiessanne 3rd kulkiessaan kulkiessansa		negative	kulkematon
	instructive	kulkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kulkemassa	—
	elative	kulkemasta	—
	illative	kulkemaan	—
	adessive	kulkemalla	—
	abessive	kulkematta	—
	instructive	kulkeman	kuljettaman
4th3	verbal noun	kulkeminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kulkemaisillani kulkemaisillamme 2nd kulkemaisillasi kulkemaisillanne 3rd kulkemaisillaan kulkemaisillansa

Derived terms

adverbs

• kulkeilla
• kulkeille

 

nouns

• kulkeminen
• kulkeuma
• kulkija
• kulku
• kulkue
• kulkuri

 

verbs

• kuljeksia
• kuljeskella
• kuljettaa
• kulkeentua
• kulkeutua

 

Further reading

• “kulkea”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• elukka