kulkeva

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Participle

[edit]

kulkeva

  1. present active participle of kulkea

Declension

[edit]
Inflection of kulkeva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kulkeva kulkevat
genitive kulkevan kulkevien
partitive kulkevaa kulkevia
illative kulkevaan kulkeviin
singular plural
nominative kulkeva kulkevat
accusative nom. kulkeva kulkevat
gen. kulkevan
genitive kulkevan kulkevien
kulkevain rare
partitive kulkevaa kulkevia
inessive kulkevassa kulkevissa
elative kulkevasta kulkevista
illative kulkevaan kulkeviin
adessive kulkevalla kulkevilla
ablative kulkevalta kulkevilta
allative kulkevalle kulkeville
essive kulkevana kulkevina
translative kulkevaksi kulkeviksi
abessive kulkevatta kulkevitta
instructive kulkevin
comitative kulkevine
Possessive forms of kulkeva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kulkevani kulkevani
accusative nom. kulkevani kulkevani
gen. kulkevani
genitive kulkevani kulkevieni
kulkevaini rare
partitive kulkevaani kulkeviani
inessive kulkevassani kulkevissani
elative kulkevastani kulkevistani
illative kulkevaani kulkeviini
adessive kulkevallani kulkevillani
ablative kulkevaltani kulkeviltani
allative kulkevalleni kulkevilleni
essive kulkevanani kulkevinani
translative kulkevakseni kulkevikseni
abessive kulkevattani kulkevittani
instructive
comitative kulkevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kulkevasi kulkevasi
accusative nom. kulkevasi kulkevasi
gen. kulkevasi
genitive kulkevasi kulkeviesi
kulkevaisi rare
partitive kulkevaasi kulkeviasi
inessive kulkevassasi kulkevissasi
elative kulkevastasi kulkevistasi
illative kulkevaasi kulkeviisi
adessive kulkevallasi kulkevillasi
ablative kulkevaltasi kulkeviltasi
allative kulkevallesi kulkevillesi
essive kulkevanasi kulkevinasi
translative kulkevaksesi kulkeviksesi
abessive kulkevattasi kulkevittasi
instructive
comitative kulkevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kulkevamme kulkevamme
accusative nom. kulkevamme kulkevamme
gen. kulkevamme
genitive kulkevamme kulkeviemme
kulkevaimme rare
partitive kulkevaamme kulkeviamme
inessive kulkevassamme kulkevissamme
elative kulkevastamme kulkevistamme
illative kulkevaamme kulkeviimme
adessive kulkevallamme kulkevillamme
ablative kulkevaltamme kulkeviltamme
allative kulkevallemme kulkevillemme
essive kulkevanamme kulkevinamme
translative kulkevaksemme kulkeviksemme
abessive kulkevattamme kulkevittamme
instructive
comitative kulkevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kulkevanne kulkevanne
accusative nom. kulkevanne kulkevanne
gen. kulkevanne
genitive kulkevanne kulkevienne
kulkevainne rare
partitive kulkevaanne kulkevianne
inessive kulkevassanne kulkevissanne
elative kulkevastanne kulkevistanne
illative kulkevaanne kulkeviinne
adessive kulkevallanne kulkevillanne
ablative kulkevaltanne kulkeviltanne
allative kulkevallenne kulkevillenne
essive kulkevananne kulkevinanne
translative kulkevaksenne kulkeviksenne
abessive kulkevattanne kulkevittanne
instructive
comitative kulkevinenne

Derived terms

[edit]
compounds