kolkuttaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kolkuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

kolkuttamassa

—

elative

kolkuttamasta

—

illative

kolkuttamaan

—

adessive

kolkuttamalla

—

abessive

kolkuttamatta

—

instructive

kolkuttaman

kolkutettaman

4th³

verbal noun

kolkuttaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	kolkuttamaisillani	kolkuttamaisillamme
2nd	kolkuttamaisillasi	kolkuttamaisillanne
3rd	kolkuttamaisillaan kolkuttamaisillansa

Synonyms

koputtaa

Derived terms

Anagrams

tulokkaat

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic [Term?]. Cognates include Finnish kolkuttaa.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkolkutːɑː/, [ˈko̞ɫkətːɑ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈkolkutːɑː/, [ˈko̞ɫɡ̊utːɑː]
Rhymes: -olkutːɑː
Hyphenation: kol‧kut‧taa

Verb

kolkuttaa

(intransitive, + illative) to knock on
kolkuttaa ovvee/uksee ― to knock on a door

Conjugation

Conjugation of kolkuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kolkutan	en kolkuta	1st singular	oon kolkuttant, oon kolkuttanut	en oo kolkuttant, en oo kolkuttanut
2nd singular	kolkutat	et kolkuta	2nd singular	oot kolkuttant, oot kolkuttanut	et oo kolkuttant, et oo kolkuttanut
3rd singular	kolkuttaa	ei kolkuta	3rd singular	ono kolkuttant, ono kolkuttanut	ei oo kolkuttant, ei oo kolkuttanut
1st plural	kolkutamma	emmä kolkuta	1st plural	oomma kolkuttanneet	emmä oo kolkuttanneet
2nd plural	kolkutatta	että kolkuta	2nd plural	ootta kolkuttanneet	että oo kolkuttanneet
3rd plural	kolkuttaat¹⁾, kolkuttavat²⁾, kolkutettaa	evät kolkuta, ei kolkuteta	3rd plural	ovat kolkuttanneet	evät oo kolkuttanneet, ei oo kolkutettu
impersonal	kolkutettaa	ei kolkuteta	impersonal	ono kolkutettu	ei oo kolkutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kolkutin	en kolkuttant, en kolkuttanut	1st singular	olin kolkuttant, olin kolkuttanut	en olt kolkuttant, en olt kolkuttanut
2nd singular	kolkutit	et kolkuttant, et kolkuttanut	2nd singular	olit kolkuttant, olit kolkuttanut	et olt kolkuttant, et olt kolkuttanut
3rd singular	kolkutti	ei kolkuttant, ei kolkuttanut	3rd singular	oli kolkuttant, oli kolkuttanut	ei olt kolkuttant, ei olt kolkuttanut
1st plural	kolkutimma	emmä kolkuttanneet	1st plural	olimma kolkuttanneet	emmä olleet kolkuttanneet
2nd plural	kolkutitta	että kolkuttanneet	2nd plural	olitta kolkuttanneet	että olleet kolkuttanneet
3rd plural	kolkuttiit¹⁾, kolkuttivat²⁾, kolkutettii	evät kolkuttanneet, ei kolkutettu	3rd plural	olivat kolkuttanneet	evät olleet kolkuttanneet, ei olt kolkutettu
impersonal	kolkutettii	ei kolkutettu	impersonal	oli kolkutettu	ei olt kolkutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kolkuttaisin	en kolkuttais	1st singular	olisin kolkuttant, olisin kolkuttanut	en olis kolkuttant, en olis kolkuttanut
2nd singular	kolkuttaisit, kolkuttaist¹⁾	et kolkuttais	2nd singular	olisit kolkuttant, olisit kolkuttanut	et olis kolkuttant, et olis kolkuttanut
3rd singular	kolkuttais	ei kolkuttais	3rd singular	olis kolkuttant, olis kolkuttanut	ei olis kolkuttant, ei olis kolkuttanut
1st plural	kolkuttaisimma	emmä kolkuttais	1st plural	olisimma kolkuttanneet	emmä olis kolkuttanneet
2nd plural	kolkuttaisitta	että kolkuttais	2nd plural	olisitta kolkuttanneet	että olis kolkuttanneet
3rd plural	kolkuttaisiit¹⁾, kolkuttaisivat²⁾, kolkutettais	evät kolkuttais, ei kolkutettais	3rd plural	olisivat kolkuttanneet	evät olis kolkuttanneet, ei olis kolkutettu
impersonal	kolkutettais	ei kolkutettais	impersonal	olis kolkutettu	ei olis kolkutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kolkuta	elä kolkuta	2nd singular	oo kolkuttant, oo kolkuttanut	elä oo kolkuttant, elä oo kolkuttanut
3rd singular	kolkuttakkoo	elköö kolkuttako	3rd singular	olkoo kolkuttant, olkoo kolkuttanut	elköö olko kolkuttant, elköö olko kolkuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kolkuttakkaa	elkää kolkuttako	2nd plural	olkaa kolkuttanneet	elkää olko kolkuttanneet
3rd plural	kolkuttakkoot	elkööt kolkuttako, elköö kolkutettako	3rd plural	olkoot kolkuttanneet	elkööt olko kolkuttanneet, elköö olko kolkutettu
impersonal	kolkutettakoo	elköö kolkutettako	impersonal	olkoo kolkutettu	elköö olko kolkutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kolkuttanen	en kolkuttane
2nd singular	kolkuttanet	et kolkuttane
3rd singular	kolkuttannoo	ei kolkuttane
1st plural	kolkuttanemma	emmä kolkuttane
2nd plural	kolkuttanetta	että kolkuttane
3rd plural	kolkuttannoot	evät kolkuttane, ei kolkutettane
impersonal	kolkutettanoo	ei kolkutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kolkuttaa	present	kolkuttava	kolkutettava
2nd	inessive	kolkuttaes	past	kolkuttant, kolkuttanut	kolkutettu
2nd	instructive	kolkuttaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (kolkuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kolkuttammaa
	inessive	kolkuttamas
	elative	kolkuttamast
	abessive	kolkuttamata
4th	nominative	kolkuttamiin
	partitive	kolkuttamista, kolkuttamist

Synonyms

särkiä

Derived terms

kolkutella

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 188

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

References