karttaa

See also: kärttää

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *karttadak. Possibly cognate with Erzya кардамс (kardams, “to ban, stop”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrtːɑːˣ/, [ˈkɑ̝rt̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrtːɑː
• Hyphenation^(key): kart‧taa

Verb

karttaa

1. (transitive, usually atelic) to avoid, stay away, shun, steer clear of

   Hän karttoi julkisia paikkoja.

   S/he avoided public places.

2. (transitive, usually atelic) to despise, scorn
3. (transitive, usually atelic) to ostracize, shun, exclude (especially of religious sects shunning renegades)

Conjugation

Inflection of karttaa (Kotus type 56*C/kaivaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kartan	en karta	1st sing.	olen karttanut	en ole karttanut
2nd sing.		kartat	et karta	2nd sing.	olet karttanut	et ole karttanut
3rd sing.		karttaa	ei karta	3rd sing.	on karttanut	ei ole karttanut
1st plur.		kartamme	emme karta	1st plur.	olemme karttaneet	emme ole karttaneet
2nd plur.		kartatte	ette karta	2nd plur.	olette karttaneet	ette ole karttaneet
3rd plur.		karttavat	eivät karta	3rd plur.	ovat karttaneet	eivät ole karttaneet
passive		kartetaan	ei karteta	passive	on kartettu	ei ole kartettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kartoin	en karttanut	1st sing.	olin karttanut	en ollut karttanut
2nd sing.		kartoit	et karttanut	2nd sing.	olit karttanut	et ollut karttanut
3rd sing.		karttoi	ei karttanut	3rd sing.	oli karttanut	ei ollut karttanut
1st plur.		kartoimme	emme karttaneet	1st plur.	olimme karttaneet	emme olleet karttaneet
2nd plur.		kartoitte	ette karttaneet	2nd plur.	olitte karttaneet	ette olleet karttaneet
3rd plur.		karttoivat	eivät karttaneet	3rd plur.	olivat karttaneet	eivät olleet karttaneet
passive		kartettiin	ei kartettu	passive	oli kartettu	ei ollut kartettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karttaisin	en karttaisi	1st sing.	olisin karttanut	en olisi karttanut
2nd sing.		karttaisit	et karttaisi	2nd sing.	olisit karttanut	et olisi karttanut
3rd sing.		karttaisi	ei karttaisi	3rd sing.	olisi karttanut	ei olisi karttanut
1st plur.		karttaisimme	emme karttaisi	1st plur.	olisimme karttaneet	emme olisi karttaneet
2nd plur.		karttaisitte	ette karttaisi	2nd plur.	olisitte karttaneet	ette olisi karttaneet
3rd plur.		karttaisivat	eivät karttaisi	3rd plur.	olisivat karttaneet	eivät olisi karttaneet
passive		kartettaisiin	ei kartettaisi	passive	olisi kartettu	ei olisi kartettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		karta	älä karta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		karttakoon	älköön karttako	3rd sing.	olkoon karttanut	älköön olko karttanut
1st plur.		karttakaamme	älkäämme karttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		karttakaa	älkää karttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		karttakoot	älkööt karttako	3rd plur.	olkoot karttaneet	älkööt olko karttaneet
passive		kartettakoon	älköön kartettako	passive	olkoon kartettu	älköön olko kartettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		karttanen	en karttane	1st sing.	lienen karttanut	en liene karttanut
2nd sing.		karttanet	et karttane	2nd sing.	lienet karttanut	et liene karttanut
3rd sing.		karttanee	ei karttane	3rd sing.	lienee karttanut	ei liene karttanut
1st plur.		karttanemme	emme karttane	1st plur.	lienemme karttaneet	emme liene karttaneet
2nd plur.		karttanette	ette karttane	2nd plur.	lienette karttaneet	ette liene karttaneet
3rd plur.		karttanevat	eivät karttane	3rd plur.	lienevät karttaneet	eivät liene karttaneet
passive		kartettaneen	ei kartettane	passive	lienee kartettu	ei liene kartettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		karttaa		present	karttava	kartettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karttaakseni karttaaksemme 2nd karttaaksesi karttaaksenne 3rd karttaakseen karttaaksensa		past	karttanut	kartettu
2nd	inessive2	karttaessa	kartettaessa	agent4	karttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st karttaessani karttaessamme 2nd karttaessasi karttaessanne 3rd karttaessaan karttaessansa		negative	karttamaton
	instructive	karttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form karttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	karttamassa	—
	elative	karttamasta	—
	illative	karttamaan	—
	adessive	karttamalla	—
	abessive	karttamatta	—
	instructive	karttaman	kartettaman
4th3	verbal noun	karttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st karttamaisillani karttamaisillamme 2nd karttamaisillasi karttamaisillanne 3rd karttamaisillaan karttamaisillansa

Synonyms

• (to avoid): vältellä, kaihtaa, väistää, välttää
• (to despise, scorn, shy away from, shun, steer clear of): hyljeksiä, hylätä, hylkiä, kaihtaa, vieroa, vieroksua

Derived terms

• kartella
• karttaminen

 

Further reading

• “karttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑ̝rt̪ːɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑrtːɑː
• Hyphenation^(key): kart‧taa

Noun

karttaa

1. partitive singular of kartta

Etymology 3

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑ̝rt̪ːɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑrtːɑː
• Hyphenation^(key): kart‧taa

Verb

karttaa

1. third-person singular present indicative of karttaa

Anagrams

• katraat, kattara, tarakat, tarkata

Ingrian

Etymology 1

From Proto-Finnic *karttadak. Cognates include Finnish karttaa and Estonian karta.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑrtːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑrtːɑː]
• Rhymes: -ɑrtːɑː
• Hyphenation: kart‧taa

Verb

karttaa

1. (transitive, usually atelic) to avoid, steer clear of

Conjugation

Conjugation of karttaa (type 4/antaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kartan	en karta	1st singular	oon karttant, oon karttanut	en oo karttant, en oo karttanut
2nd singular	kartat	et karta	2nd singular	oot karttant, oot karttanut	et oo karttant, et oo karttanut
3rd singular	karttaa	ei karta	3rd singular	ono karttant, ono karttanut	ei oo karttant, ei oo karttanut
1st plural	kartamma	emmä karta	1st plural	oomma karttaneet	emmä oo karttaneet
2nd plural	kartatta	että karta	2nd plural	ootta karttaneet	että oo karttaneet
3rd plural	karttaat1), karttavat2), kartetaa	evät karta, ei karteta	3rd plural	ovat karttaneet	evät oo karttaneet, ei oo kartettu
impersonal	kartetaa	ei karteta	impersonal	ono kartettu	ei oo kartettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kartoin	en karttant, en karttanut	1st singular	olin karttant, olin karttanut	en olt karttant, en olt karttanut
2nd singular	kartoit	et karttant, et karttanut	2nd singular	olit karttant, olit karttanut	et olt karttant, et olt karttanut
3rd singular	karttoi	ei karttant, ei karttanut	3rd singular	oli karttant, oli karttanut	ei olt karttant, ei olt karttanut
1st plural	kartoimma	emmä karttaneet	1st plural	olimma karttaneet	emmä olleet karttaneet
2nd plural	kartoitta	että karttaneet	2nd plural	olitta karttaneet	että olleet karttaneet
3rd plural	karttoit1), karttoivat2), kartettii	evät karttaneet, ei kartettu	3rd plural	olivat karttaneet	evät olleet karttaneet, ei olt kartettu
impersonal	kartettii	ei kartettu	impersonal	oli kartettu	ei olt kartettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	karttaisin	en karttais	1st singular	olisin karttant, olisin karttanut	en olis karttant, en olis karttanut
2nd singular	karttaisit, karttaist1)	et karttais	2nd singular	olisit karttant, olisit karttanut	et olis karttant, et olis karttanut
3rd singular	karttais	ei karttais	3rd singular	olis karttant, olis karttanut	ei olis karttant, ei olis karttanut
1st plural	karttaisimma	emmä karttais	1st plural	olisimma karttaneet	emmä olis karttaneet
2nd plural	karttaisitta	että karttais	2nd plural	olisitta karttaneet	että olis karttaneet
3rd plural	karttaisiit1), karttaisivat2), kartettais	evät karttais, ei kartettais	3rd plural	olisivat karttaneet	evät olis karttaneet, ei olis kartettu
impersonal	kartettais	ei kartettais	impersonal	olis kartettu	ei olis kartettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	karta	elä karta	2nd singular	oo karttant, oo karttanut	elä oo karttant, elä oo karttanut
3rd singular	karttakoo	elköö karttako	3rd singular	olkoo karttant, olkoo karttanut	elköö olko karttant, elköö olko karttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	karttakaa	elkää karttako	2nd plural	olkaa karttaneet	elkää olko karttaneet
3rd plural	karttakoot	elkööt karttako, elköö kartettako	3rd plural	olkoot karttaneet	elkööt olko karttaneet, elköö olko kartettu
impersonal	kartettakkoo	elköö kartettako	impersonal	olkoo kartettu	elköö olko kartettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	karttanen	en karttane
2nd singular	karttanet	et karttane
3rd singular	karttanoo	ei karttane
1st plural	karttanemma	emmä karttane
2nd plural	karttanetta	että karttane
3rd plural	karttanoot	evät karttane, ei kartettane
impersonal	kartettannoo	ei kartettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		karttaa	present	karttava	kartettava
2nd	inessive	karttajees	past	karttant, karttanut	kartettu
	instructive	karttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (karttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	karttamaa
	inessive	karttamaas
	elative	karttamast
	abessive	karttamata
4th	nominative	karttamiin
	partitive	karttamista, karttamist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑrtːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑrtːɑː/, [ˈkɑrtːɑː]
• Rhymes: -ɑrtːɑː
• Hyphenation: kart‧taa

Noun

karttaa

1. inflection of kartta:
   1. partitive singular
   2. illative singular

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 139