irto-

See also: irto and irtó

Finnish

Etymology

From *irta, from Proto-Finnic *irta, borrowed from Proto-Baltic [Term?] (compare Lithuanian irti (“to fall apart, to separate”)).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirto-/, [ˈirt̪o̞-]

Prefix

irto-

1. detachable, removable, separate, loose

   irtoperuna 5 €/kg ― loose potatoes €5 per kg

Usage notes

The older form irta- is found in many derived terms, but is not used directly, not even in compounds.

Synonyms

• irtonainen (adjective)

Antonyms

• kiinto-

Derived terms

• irrota
• irtaantua
• irtauttaa
• irtautua
• irti

 

compounds

• irtoesine
• irtohame
• irtohiekka
• irtohousut
• irtokaulus
• irtokauppa
• irtokuutiometri
• irtoköli
• irtolainen
• irtolehti
• irtolumi
• irtomaa
• irtonenä
• irtonumero
• irtoparta
• irtoseksi
• irtoselkä
• irtosolukoe
• irtosuhde
• irtotavara
• irtouitto
• irtovuori

 

Related terms

• irrallaan
• irralleen
• irti

 

Further reading

• “irto-”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• orit, roti, tori, trio