emä

See also: Appendix:Variations of "ema"

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *emä, from Proto-Uralic *emä. Cognates include Estonian ema, Northern Sami eapmi (“pistil”), and Nganasan немы (ńemy).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈemæ/, [ˈe̞mæ]
• Rhymes: -emæ
• Hyphenation^(key): emä

Noun

emä

1. (archaic) mother

   Synonym: äiti

2. mother of an animal, dam
3. (archaic) womb

   Synonym: kohtu

4. (as modifier) mother, parent, head, major

   emämaa ― motherland

   emäpuu ― parent tree

   emäputki ― headtube

   emävale ― whopper (big lie)

Declension

Inflection of emä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		emä	emät
genitive		emän	emien
partitive		emää	emiä
illative		emään	emiin
		singular	plural
nominative		emä	emät
accusative	nom.	emä	emät
	gen.	emän
genitive		emän	emien emäin rare
partitive		emää	emiä
inessive		emässä	emissä
elative		emästä	emistä
illative		emään	emiin
adessive		emällä	emillä
ablative		emältä	emiltä
allative		emälle	emille
essive		emänä	eminä
translative		emäksi	emiksi
abessive		emättä	emittä
instructive		—	emin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of emä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative emäni emäni accusative nom. emäni emäni gen. emäni genitive emäni emieni emäini rare partitive emääni emiäni inessive emässäni emissäni elative emästäni emistäni illative emääni emiini adessive emälläni emilläni ablative emältäni emiltäni allative emälleni emilleni essive emänäni eminäni translative emäkseni emikseni abessive emättäni emittäni instructive — — comitative — emineni second-person singular possessor singular plural nominative emäsi emäsi accusative nom. emäsi emäsi gen. emäsi genitive emäsi emiesi emäisi rare partitive emääsi emiäsi inessive emässäsi emissäsi elative emästäsi emistäsi illative emääsi emiisi adessive emälläsi emilläsi ablative emältäsi emiltäsi allative emällesi emillesi essive emänäsi eminäsi translative emäksesi emiksesi abessive emättäsi emittäsi instructive — — comitative — eminesi first-person plural possessor singular plural nominative emämme emämme accusative nom. emämme emämme gen. emämme genitive emämme emiemme emäimme rare partitive emäämme emiämme inessive emässämme emissämme elative emästämme emistämme illative emäämme emiimme adessive emällämme emillämme ablative emältämme emiltämme allative emällemme emillemme essive emänämme eminämme translative emäksemme emiksemme abessive emättämme emittämme instructive — — comitative — eminemme second-person plural possessor singular plural nominative emänne emänne accusative nom. emänne emänne gen. emänne genitive emänne emienne emäinne rare partitive emäänne emiänne inessive emässänne emissänne elative emästänne emistänne illative emäänne emiinne adessive emällänne emillänne ablative emältänne emiltänne allative emällenne emillenne essive emänänne eminänne translative emäksenne emiksenne abessive emättänne emittänne instructive — — comitative — eminenne third-person possessor singular plural nominative emänsä emänsä accusative nom. emänsä emänsä gen. emänsä genitive emänsä emiensä emäinsä rare partitive emäänsä emiään emiänsä inessive emässään emässänsä emissään emissänsä elative emästään emästänsä emistään emistänsä illative emäänsä emiinsä adessive emällään emällänsä emillään emillänsä ablative emältään emältänsä emiltään emiltänsä allative emälleen emällensä emilleen emillensä essive emänään emänänsä eminään eminänsä translative emäkseen emäksensä emikseen emiksensä abessive emättään emättänsä emittään emittänsä instructive — — comitative — emineen eminensä

Derived terms

• emakko
• emi
• emintimä
• emo
• emäkki
• emäntä
• emäs
• emätin
• emätti

 

compounds

• emäalus
• emäjoki
• emäkallio
• emäkarhu
• emäkaupunki
• emäkirkko
• emälaiva
• emälammas
• emälippu
• emäliuos
• emämaa
• emämunaus
• emäpitäjä
• emäputki
• emäpuu
• emäseurakunta
• emäsika
• emätila
• emävale
• emävalhe
• emäyhtiö
• etikkaemä
• itiöemä
• metsänemä

 

See also

• emo
• isä

Further reading

• “emä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *emä. Cognates include Finnish emä and Estonian ema.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈemæ/, [ˈe̞mæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈemæ/, [ˈe̞mæ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈemæ/, [ˈe̞mæ]
• Rhymes: -emæ
• Hyphenation: e‧mä

Noun

emä

1. mother
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 27:

     Seisoo emä i ei tiijä, mitä hänelle enstää tehä:

     Mother stands still and doesn't know, what she should do first:

2. Short for emänoora.
3. Short for emäavanto.

Declension

Declension of emä (type 3/koira, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	emä	emät
genitive	emän	emmiin
partitive	emmää	emmiä
illative	emmää	emmii
inessive	emäs	emis
elative	emäst	emist
allative	emälle	emille
adessive	emäl	emil
ablative	emält	emilt
translative	emäks	emiks
essive	emännä, emmään	eminnä, emmiin
exessive1)	emänt	emint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• emo

Coordinate terms

• isä, taatta, ätti, (folk poetic) iso

Derived terms

• emikko
• emo
• emäavanto
• emäin
• emäjuuri
• emäkana
• emäkasvo
• emälaine
• emälammas
• emämaa
• emämuna
• emänain
• emänoora
• emäpuu
• emätöin
• metsäemä
• vesiemä

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 32
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 25
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 62

Karelian

Noun

emä

1. mother

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *emä, from Proto-Uralic *emä.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈemæ/, [ˈemʲæ]
• Rhymes: -emæ
• Hyphenation: e‧mä

Noun

emä

1. mother

Inflection

Declension of emä (type VIII/päive, no gradation)
	singular	plural
nominative	emä	emäd
genitive	emä	emije, emii
partitive	emmä	emiite, emii
illative	emmäse, emmä	emiise
inessive	emäz	emiiz
elative	emässe	emiisse
allative	emäle	emiile
adessive	emälle	emiille
ablative	emälte	emiilte
translative	emässi	emiissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn