koira

See also: Koira

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *koira, from earlier *koj(e)ra, from Proto-Uralic *kojera (“male animal”) (whence also koiras (“male animal”)), derived from Proto-Uralic *koje (“male, man”), in which case the word probably originally meant "male dog" specifically (and possibly displaced peni in the general sense of "dog").

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯rɑ̝]
• Rhymes: -oirɑ
• Hyphenation^(key): koi‧ra

Noun

koira

1. dog (Canis lupus familiaris)
   • 1548, Mikael Agricola, transl., Se Wsi Testamenti [The New Testament], Stockholm, pyhen Paualin Epistola Philipperin tyge (Philippians) 3:2:

     Cauattacat teitenne Coirilda

     [Kavahtakaat teitänne koirilta]

     Beware of dogs

2. Ellipsis of koiranuinti (“dog paddle (swimming stroke)”).
3. (military slang) military police

Declension

Inflection of koira (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		koira	koirat
genitive		koiran	koirien
partitive		koiraa	koiria
illative		koiraan	koiriin
		singular	plural
nominative		koira	koirat
accusative	nom.	koira	koirat
	gen.	koiran
genitive		koiran	koirien koirain rare
partitive		koiraa	koiria
inessive		koirassa	koirissa
elative		koirasta	koirista
illative		koiraan	koiriin
adessive		koiralla	koirilla
ablative		koiralta	koirilta
allative		koiralle	koirille
essive		koirana	koirina
translative		koiraksi	koiriksi
abessive		koiratta	koiritta
instructive		—	koirin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of koira (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative koirani koirani accusative nom. koirani koirani gen. koirani genitive koirani koirieni koiraini rare partitive koiraani koiriani inessive koirassani koirissani elative koirastani koiristani illative koiraani koiriini adessive koirallani koirillani ablative koiraltani koiriltani allative koiralleni koirilleni essive koiranani koirinani translative koirakseni koirikseni abessive koirattani koirittani instructive — — comitative — koirineni second-person singular possessor singular plural nominative koirasi koirasi accusative nom. koirasi koirasi gen. koirasi genitive koirasi koiriesi koiraisi rare partitive koiraasi koiriasi inessive koirassasi koirissasi elative koirastasi koiristasi illative koiraasi koiriisi adessive koirallasi koirillasi ablative koiraltasi koiriltasi allative koirallesi koirillesi essive koiranasi koirinasi translative koiraksesi koiriksesi abessive koirattasi koirittasi instructive — — comitative — koirinesi first-person plural possessor singular plural nominative koiramme koiramme accusative nom. koiramme koiramme gen. koiramme genitive koiramme koiriemme koiraimme rare partitive koiraamme koiriamme inessive koirassamme koirissamme elative koirastamme koiristamme illative koiraamme koiriimme adessive koirallamme koirillamme ablative koiraltamme koiriltamme allative koirallemme koirillemme essive koiranamme koirinamme translative koiraksemme koiriksemme abessive koirattamme koirittamme instructive — — comitative — koirinemme second-person plural possessor singular plural nominative koiranne koiranne accusative nom. koiranne koiranne gen. koiranne genitive koiranne koirienne koirainne rare partitive koiraanne koirianne inessive koirassanne koirissanne elative koirastanne koiristanne illative koiraanne koiriinne adessive koirallanne koirillanne ablative koiraltanne koiriltanne allative koirallenne koirillenne essive koirananne koirinanne translative koiraksenne koiriksenne abessive koirattanne koirittanne instructive — — comitative — koirinenne third-person possessor singular plural nominative koiransa koiransa accusative nom. koiransa koiransa gen. koiransa genitive koiransa koiriensa koirainsa rare partitive koiraansa koiriaan koiriansa inessive koirassaan koirassansa koirissaan koirissansa elative koirastaan koirastansa koiristaan koiristansa illative koiraansa koiriinsa adessive koirallaan koirallansa koirillaan koirillansa ablative koiraltaan koiraltansa koiriltaan koiriltansa allative koiralleen koirallensa koirilleen koirillensa essive koiranaan koiranansa koirinaan koirinansa translative koirakseen koiraksensa koirikseen koiriksensa abessive koirattaan koirattansa koirittaan koirittansa instructive — — comitative — koirineen koirinensa

Synonyms

• (dog):
  • (affectionate) haukku
  • (archaic) peni
  • (baby talk) hauva (doggy)
  • (derogatory) hurtta, rakki, piski, murre, tiisti (mongrel)
  • (dialectal, humorous) hunttu
  • (slang) dogi
• (military police): sotilaspoliisi

Derived terms

• koirakko
• koiramainen
• Koiranen
• koiranomi
• koiro
• koiru
• koiruus
• se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa (“it's the dog that gets hit that yelps”) (refers to the belief that the person protesting loudest is likely to be guilty; used similarly to English a hit dog will holler, the lady doth protest too much)

 

compounds

• ajokoira
• alentejonkoira
• amazoniankoira
• amerikaneskimokoira
• amerikanhirvikoira
• amerikanintiaanikoira
• amerikankettukoira
• australiankarjakoira
• avustajakoira
• balinvuoristokoira
• bernhardilaiskoira
• bernhardinkoira
• broholminkoira
• burjaattikoira
• carolinankoira
• catahoulanleopardikoira
• dalmatiankoira
• eskimokoira
• estrelanvuoristokoira
• etelävenäjänkoira
• faaraokoira
• faraokoira
• grönlanninkoira
• gunnisoninpreeriakoira
• hirvikoira
• homekoira
• huumekoira
• hyeenakoira
• hyljekoira
• hypokoira
• hälleforsinkoira
• italiansusikoira
• jälkikoira
• jäniskoira
• jänkäkoira
• kaanaankoira
• kahlekoira
• kanakoira
• kangalinkoira
• karhukoira
• karjalankarhukoira
• kaverikoira
• kiinanpalatsikoira
• koira-allergia
• koira-asento
• koiraeläimet
• koiraeläin
• koiraemo
• koirahyökkäys
• koiraihminen
• koirakarhu
• koirakilpailu
• koirakoulu
• koiralauma
• koiralohi
• koiranelämä
• koiranhammas
• koiranhaukunta
• koiranheinä
• koiranheisi
• koiranheisipuu
• koiranilma
• koirankakka
• koirankarva
• koirankasvattaja
• koirankeksi
• koirankieli
• koirankirppu
• koirankoppi
• koirankorva
• koirankuje
• koirankuono
• koirankuonolainen
• koirankuonolepakko
• koirankuri
• koiranköynnös
• koiranleuka
• koiranluu
• koiranmuona
• koirannauris
• koiranomistaja
• koiranpaska
• koiranpenikka
• koiranpensas
• koiranpentu
• koiranpommi
• koiranputki
• koiranruoka
• koiranruusu
• Koirantähti
• koiranuinti
• koiranuni
• koiranvahti
• koiranvirka
• koiranäyttely
• koirapilli
• koirapoliisi
• koirapuisto
• koirareki
• koirarotu
• koirasusi
• koiratappelu
• koiratarha
• koiraterapeutti
• koiratutkija
• koirauinti
• koiraurheilu
• koiravahti
• koiravaljakko
• koiravero
• Koirikivi
• koreanjindonkoira
• korvakoira
• kulkukoira
• kuulokoira
• käyttökoira
• kääpiökoira
• lahokoira
• laiskakoira
• laivakoira
• lammaskoira
• lapinkoira
• leijonakoira
• lentokoira
• lentäväkoira
• leonberginkoira
• lintukoira
• lunnikoira
• luolakoira
• maissikoira
• malmikoira
• maltankoira
• meksikonkarvatonkoira
• metsästyskoira
• miinakoira
• mopsikoira
• mäyräkoira
• naaraskoira
• narttukoira
• newfoundlandinkoira
• näyttelykoira
• opaskoira
• paimenkoira
• palokoira
• palvelukoira
• palveluskoira
• pelastuskoira
• pensaskoira
• pentukoira
• perhoskoira
• pesukarhukoira
• pihakoira
• poikakoira
• poliisikoira
• pommikoira
• porokoira
• preeriakoira
• pyreneittenkoira
• pölykoira
• rajakoira
• rakkikoira
• rauniokoira
• ravunsyöjäkoira
• rhodesiankoira
• rotukoira
• ruokakoira
• ruotsinlapinkoira
• rusokoiranhammas
• ruumiskoira
• samoanlentäväkoira
• samojedinkoira
• sankarikoira
• saukkokoira
• savannikoira
• seurakoira
• sijoituskoira
• sotakoira
• supikoira
• susikoira
• sylikoira
• tryffelikoira
• tulikoira
• tyttökoira
• uroskoira
• vahtikoira
• vainukoira
• vartiokoira
• verikoira
• vesikoira
• vetokoira
• vihikoira
• viiriäiskoira
• villakoira
• vinttikoira

 

Related terms

• koiras

See also

• narttu
• penikka

Further reading

• “koira”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• Kairo, kiroa, koria, okria

Ingrian

Koira.

Etymology

From Proto-Finnic *koira (“male dog”). Cognates include Finnish koira and Estonian koer.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯r]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/, [ˈko̞i̯rɑ]
• Rhymes: -oi̯r, -oi̯rɑ
• Hyphenation: koi‧ra

Noun

koira

1. dog
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 57:

     Ƶucka ono koira.

     Žucka is a dog.

Declension

Declension of koira (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koiriin
partitive	koiraa	koiria
illative	koiraa	koirii
inessive	koiraas	koiriis
elative	koirast	koirist
allative	koiralle	koirille
adessive	koiraal	koiriil
ablative	koiralt	koirilt
translative	koiraks	koiriks
essive	koiranna, koiraan	koirinna, koiriin
exessive1)	koirant	koirint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• keelikoira
• koiranmarja
• koirannännä
• koiranputki
• koirantöö
• koiranuni
• koirapoika
• koiria
• koirus
• kullikoira
• pääkoira

 

References

• Fedor Tumansky (1790) “койва ^[sic]”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 679
• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 183
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[4], →ISBN, page 72

Karelian

Regional variants of koira

North Karelian (Viena)	koira
South Karelian (Tver)	koira

Etymology

From Proto-Finnic *koira. Cognates include Finnish koira and Estonian koer.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoi̯rɑ/
• Hyphenation: koi‧ra

Noun

koira (genitive koiran, partitive koirua)

1. dog

Declension

Viena Karelian declension of koira (type 5/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koirien
partitive	koirua	koirie
illative	koirah	koirih
inessive	koirašša	koirissa
elative	koirašta	koirista
adessive	koiralla	koirilla
ablative	koiralta	koirilta
translative	koirakši	koiriksi
essive	koirana	koirina
comitative	—	koirineh
abessive	koiratta	koiritta

Tver Karelian declension of koira (type 5/koira no gradation)
	singular	plural
nominative	koira	koirat
genitive	koiran	koirin
partitive	koirua	koirie
illative	koirah	koirih
inessive	koirašša	koirissa
elative	koirašta	koirista
adessive	koiralla	koirilla
ablative	koiralda	koirilda
translative	koirakši	koiriksi
essive	koirana	koirina
comitative	koiranke	koirinke
abessive	koiratta	koiritta

Possessive forms of koira
1st person	koirani
2nd person	koiraš
3rd person	koirah
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

References

• A. V. Punzhina (1994) “koira”, in Словарь карельского языка (тверские говоры) [Dictionary of the Karelian language (Tver dialects)], →ISBN
• P. M. Zaykov et al. (2015) “собака”, in Venäjä-Viena Šanakirja [Russian-Viena Karelian Dictionary], →ISBN