miinakoira

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

miina +‎ koira

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmiːnɑˌkoi̯rɑ/, [ˈmiːnɑ̝ˌko̞i̯rɑ̝]
  • Rhymes: -oirɑ
  • Hyphenation(key): miina‧koira

Noun

[edit]

miinakoira

  1. mine dog

Declension

[edit]
Inflection of miinakoira (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative miinakoira miinakoirat
genitive miinakoiran miinakoirien
partitive miinakoiraa miinakoiria
illative miinakoiraan miinakoiriin
singular plural
nominative miinakoira miinakoirat
accusative nom. miinakoira miinakoirat
gen. miinakoiran
genitive miinakoiran miinakoirien
miinakoirain rare
partitive miinakoiraa miinakoiria
inessive miinakoirassa miinakoirissa
elative miinakoirasta miinakoirista
illative miinakoiraan miinakoiriin
adessive miinakoiralla miinakoirilla
ablative miinakoiralta miinakoirilta
allative miinakoiralle miinakoirille
essive miinakoirana miinakoirina
translative miinakoiraksi miinakoiriksi
abessive miinakoiratta miinakoiritta
instructive miinakoirin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of miinakoira (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]