metsäemä

Ingrian

Etymology

From metsä (“forest”) +‎ emä (“mother”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈmet͡sæˌemæ/, [ˈme̞t͡s̠æˌe̞mæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈmet͡sæˌemæ/, [ˈme̞t͡sæˌe̞mæ]
• Rhymes: -emæ
• Hyphenation: met‧sä‧e‧mä

Noun

metsäemä

1. (folklore) The main spirit of the woods that punishes people that break the laws of the forest.

Declension

Declension of metsäemä (type 3/koira, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	metsäemä	metsäemät
genitive	metsäemän	metsäemmiin
partitive	metsäemmää	metsäemmiä
illative	metsäemmää	metsäemmii
inessive	metsäemäs	metsäemis
elative	metsäemäst	metsäemist
allative	metsäemälle	metsäemille
adessive	metsäemäl	metsäemil
ablative	metsäemält	metsäemilt
translative	metsäemäks	metsäemiks
essive	metsäemännä, metsäemmään	metsäeminnä, metsäemmiin
exessive1)	metsäemänt	metsäemint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

See also

• metsätäti

References

• Olga I. Konkova (2009) Ижора: Очерки истории и культуры‎^[1], Saint Petersburg, →ISBN, page 152