Jump to content

ämmä

From Wiktionary, the free dictionary
See also: amma, Amma, and ammā

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]

Etymology 1

[edit]

From Proto-Finnic *ämmä, cognate with Estonian ämm and Livonian ǟma.

Noun

[edit]

ämmä

  1. (archaic) wife, woman
  2. (derogatory) hag (old woman)
  3. (derogatory) bitch (contemptible woman)
  4. (derogatory, colloquial) wife
  5. mother of all (on a spinning wheel)
Declension
[edit]
Inflection of ämmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ämmä ämmät
genitive ämmän ämmien
partitive ämmää ämmiä
illative ämmään ämmiin
singular plural
nominative ämmä ämmät
accusative nom. ämmä ämmät
gen. ämmän
genitive ämmän ämmien
ämmäin rare
partitive ämmää ämmiä
inessive ämmässä ämmissä
elative ämmästä ämmistä
illative ämmään ämmiin
adessive ämmällä ämmillä
ablative ämmältä ämmiltä
allative ämmälle ämmille
essive ämmänä ämminä
translative ämmäksi ämmiksi
abessive ämmättä ämmittä
instructive ämmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ämmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ämmäni ämmäni
accusative nom. ämmäni ämmäni
gen. ämmäni
genitive ämmäni ämmieni
ämmäini rare
partitive ämmääni ämmiäni
inessive ämmässäni ämmissäni
elative ämmästäni ämmistäni
illative ämmääni ämmiini
adessive ämmälläni ämmilläni
ablative ämmältäni ämmiltäni
allative ämmälleni ämmilleni
essive ämmänäni ämminäni
translative ämmäkseni ämmikseni
abessive ämmättäni ämmittäni
instructive
comitative ämmineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ämmäsi ämmäsi
accusative nom. ämmäsi ämmäsi
gen. ämmäsi
genitive ämmäsi ämmiesi
ämmäisi rare
partitive ämmääsi ämmiäsi
inessive ämmässäsi ämmissäsi
elative ämmästäsi ämmistäsi
illative ämmääsi ämmiisi
adessive ämmälläsi ämmilläsi
ablative ämmältäsi ämmiltäsi
allative ämmällesi ämmillesi
essive ämmänäsi ämminäsi
translative ämmäksesi ämmiksesi
abessive ämmättäsi ämmittäsi
instructive
comitative ämminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ämmämme ämmämme
accusative nom. ämmämme ämmämme
gen. ämmämme
genitive ämmämme ämmiemme
ämmäimme rare
partitive ämmäämme ämmiämme
inessive ämmässämme ämmissämme
elative ämmästämme ämmistämme
illative ämmäämme ämmiimme
adessive ämmällämme ämmillämme
ablative ämmältämme ämmiltämme
allative ämmällemme ämmillemme
essive ämmänämme ämminämme
translative ämmäksemme ämmiksemme
abessive ämmättämme ämmittämme
instructive
comitative ämminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ämmänne ämmänne
accusative nom. ämmänne ämmänne
gen. ämmänne
genitive ämmänne ämmienne
ämmäinne rare
partitive ämmäänne ämmiänne
inessive ämmässänne ämmissänne
elative ämmästänne ämmistänne
illative ämmäänne ämmiinne
adessive ämmällänne ämmillänne
ablative ämmältänne ämmiltänne
allative ämmällenne ämmillenne
essive ämmänänne ämminänne
translative ämmäksenne ämmiksenne
abessive ämmättänne ämmittänne
instructive
comitative ämminenne
Synonyms
[edit]
  • (old woman, wife): akka (derogatory)
  • (wife): muija (often derogatory)
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Variant of äm.

Noun

[edit]

ämmä

  1. The name of the Latin-script letter M/m.
  2. (colloquial) magna cum laude approbatur
Usage notes
[edit]

In sequences of letters (such as initialisms), the shorter form äm is considerably more common (except perhaps for the final letter).

Declension
[edit]
Inflection of ämmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ämmä ämmät
genitive ämmän ämmien
partitive ämmää ämmiä
illative ämmään ämmiin
singular plural
nominative ämmä ämmät
accusative nom. ämmä ämmät
gen. ämmän
genitive ämmän ämmien
ämmäin rare
partitive ämmää ämmiä
inessive ämmässä ämmissä
elative ämmästä ämmistä
illative ämmään ämmiin
adessive ämmällä ämmillä
ablative ämmältä ämmiltä
allative ämmälle ämmille
essive ämmänä ämminä
translative ämmäksi ämmiksi
abessive ämmättä ämmittä
instructive ämmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ämmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ämmäni ämmäni
accusative nom. ämmäni ämmäni
gen. ämmäni
genitive ämmäni ämmieni
ämmäini rare
partitive ämmääni ämmiäni
inessive ämmässäni ämmissäni
elative ämmästäni ämmistäni
illative ämmääni ämmiini
adessive ämmälläni ämmilläni
ablative ämmältäni ämmiltäni
allative ämmälleni ämmilleni
essive ämmänäni ämminäni
translative ämmäkseni ämmikseni
abessive ämmättäni ämmittäni
instructive
comitative ämmineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ämmäsi ämmäsi
accusative nom. ämmäsi ämmäsi
gen. ämmäsi
genitive ämmäsi ämmiesi
ämmäisi rare
partitive ämmääsi ämmiäsi
inessive ämmässäsi ämmissäsi
elative ämmästäsi ämmistäsi
illative ämmääsi ämmiisi
adessive ämmälläsi ämmilläsi
ablative ämmältäsi ämmiltäsi
allative ämmällesi ämmillesi
essive ämmänäsi ämminäsi
translative ämmäksesi ämmiksesi
abessive ämmättäsi ämmittäsi
instructive
comitative ämminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ämmämme ämmämme
accusative nom. ämmämme ämmämme
gen. ämmämme
genitive ämmämme ämmiemme
ämmäimme rare
partitive ämmäämme ämmiämme
inessive ämmässämme ämmissämme
elative ämmästämme ämmistämme
illative ämmäämme ämmiimme
adessive ämmällämme ämmillämme
ablative ämmältämme ämmiltämme
allative ämmällemme ämmillemme
essive ämmänämme ämminämme
translative ämmäksemme ämmiksemme
abessive ämmättämme ämmittämme
instructive
comitative ämminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ämmänne ämmänne
accusative nom. ämmänne ämmänne
gen. ämmänne
genitive ämmänne ämmienne
ämmäinne rare
partitive ämmäänne ämmiänne
inessive ämmässänne ämmissänne
elative ämmästänne ämmistänne
illative ämmäänne ämmiinne
adessive ämmällänne ämmillänne
ablative ämmältänne ämmiltänne
allative ämmällenne ämmillenne
essive ämmänänne ämminänne
translative ämmäksenne ämmiksenne
abessive ämmättänne ämmittänne
instructive
comitative ämminenne
Alternative forms
[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *ämmä. Cognates with Finnish ämmä (old woman) and Estonian ämm (mother-in-law).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

ämmä

  1. grandmother
    • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:
      Kuhu laatiit? - kyssyy ämmä.
      Where are you going? - grandma asks.
  2. old woman
  3. midwife
  4. mother-in-law

Declension

[edit]
Declension of ämmä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative ämmä ämmät
genitive ämmän ämmiin
partitive ämmää ämmiä
illative ämmää ämmii
inessive ämmääs ämmiis
elative ämmäst ämmist
allative ämmälle ämmille
adessive ämmääl ämmiil
ablative ämmält ämmilt
translative ämmäks ämmiks
essive ämmännä, ämmään ämminnä, ämmiin
exessive1) ämmänt ämmint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

[edit]

Coordinate terms

[edit]

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Fedor Tumansky (1790) “эмме”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 699
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 697

Karelian

[edit]
Regional variants of ämmä
North Karelian
(Viena)
ämmä
South Karelian
(Tver)
ämmä

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *ämmä. Cognates include Finnish ämmä and Estonian ämm.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈæmːæ/
  • Hyphenation: äm‧mä

Noun

[edit]

ämmä (genitive ämmän, partitive ämmyä or ämmiä)

  1. (dialectal) Synonym of ämmö (grandmother)
  2. (dialectal, derogatory) Synonym of akka (hag)

Declension

[edit]
Viena Karelian declension of ämmä (type 5/koira, no gradation)
singular plural
nominative ämmä ämmät
genitive ämmän ämmien
partitive ämmyä ämmie
illative ämmäh ämmih
inessive ämmäššä ämmissä
elative ämmäštä ämmistä
adessive ämmällä ämmillä
ablative ämmältä ämmiltä
translative ämmäkši ämmiksi
essive ämmänä ämminä
comitative ämmineh
abessive ämmättä ämmittä
Tver Karelian declension of ämmä (type 5/koira no gradation)
singular plural
nominative ämmä ämmät
genitive ämmän ämmin
partitive ämmiä ämmie
illative ämmäh ämmih
inessive ämmäššä ämmissä
elative ämmäštä ämmistä
adessive ämmällä ämmillä
ablative ämmäldä ämmildä
translative ämmäkši ämmiksi
essive ämmänä ämminä
comitative ämmänke ämminke
abessive ämmättä ämmittä
Possessive forms of ämmä
1st person ämmäni
2nd person ämmäš
3rd person ämmäh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Pertti Virtaranta, Raija Koponen (2009) “ämmä”, in Marja Torikka, editor, Karjalan kielen sanakirja[2], Helsinki: Kotus, →ISSN