viritellä

Finnish

Etymology

From virittää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋiritelːæˣ/, [ˈʋiriˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Hyphenation^(key): vi‧ri‧tel‧lä

Verb

viritellä

1. to tune

   Olet tainnut vähän viritellä tuota mopoasi.

   You seem to have tuned that moped of yours a little bit.

2. to cautiously activate, to try to start, to try to get going

   Olen yrittänyt viritellä keskustelua hänen kanssaan siinä onnistumatta.

   I have cautiously tried to start a discussion with him, but without success.

Conjugation

Inflection of viritellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virittelen	en virittele	1st sing.	olen viritellyt	en ole viritellyt
2nd sing.		virittelet	et virittele	2nd sing.	olet viritellyt	et ole viritellyt
3rd sing.		virittelee	ei virittele	3rd sing.	on viritellyt	ei ole viritellyt
1st plur.		virittelemme	emme virittele	1st plur.	olemme viritelleet	emme ole viritelleet
2nd plur.		virittelette	ette virittele	2nd plur.	olette viritelleet	ette ole viritelleet
3rd plur.		virittelevät	eivät virittele	3rd plur.	ovat viritelleet	eivät ole viritelleet
passive		viritellään	ei viritellä	passive	on viritelty	ei ole viritelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virittelin	en viritellyt	1st sing.	olin viritellyt	en ollut viritellyt
2nd sing.		virittelit	et viritellyt	2nd sing.	olit viritellyt	et ollut viritellyt
3rd sing.		viritteli	ei viritellyt	3rd sing.	oli viritellyt	ei ollut viritellyt
1st plur.		virittelimme	emme viritelleet	1st plur.	olimme viritelleet	emme olleet viritelleet
2nd plur.		virittelitte	ette viritelleet	2nd plur.	olitte viritelleet	ette olleet viritelleet
3rd plur.		virittelivät	eivät viritelleet	3rd plur.	olivat viritelleet	eivät olleet viritelleet
passive		viriteltiin	ei viritelty	passive	oli viritelty	ei ollut viritelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		virittelisin	en virittelisi	1st sing.	olisin viritellyt	en olisi viritellyt
2nd sing.		virittelisit	et virittelisi	2nd sing.	olisit viritellyt	et olisi viritellyt
3rd sing.		virittelisi	ei virittelisi	3rd sing.	olisi viritellyt	ei olisi viritellyt
1st plur.		virittelisimme	emme virittelisi	1st plur.	olisimme viritelleet	emme olisi viritelleet
2nd plur.		virittelisitte	ette virittelisi	2nd plur.	olisitte viritelleet	ette olisi viritelleet
3rd plur.		virittelisivät	eivät virittelisi	3rd plur.	olisivat viritelleet	eivät olisi viritelleet
passive		viriteltäisiin	ei viriteltäisi	passive	olisi viritelty	ei olisi viritelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		virittele	älä virittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		viritelköön	älköön viritelkö	3rd sing.	olkoon viritellyt	älköön olko viritellyt
1st plur.		viritelkäämme	älkäämme viritelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		viritelkää	älkää viritelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		viritelkööt	älkööt viritelkö	3rd plur.	olkoot viritelleet	älkööt olko viritelleet
passive		viriteltäköön	älköön viriteltäkö	passive	olkoon viritelty	älköön olko viritelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viritellen	en viritelle	1st sing.	lienen viritellyt	en liene viritellyt
2nd sing.		viritellet	et viritelle	2nd sing.	lienet viritellyt	et liene viritellyt
3rd sing.		viritellee	ei viritelle	3rd sing.	lienee viritellyt	ei liene viritellyt
1st plur.		viritellemme	emme viritelle	1st plur.	lienemme viritelleet	emme liene viritelleet
2nd plur.		viritellette	ette viritelle	2nd plur.	lienette viritelleet	ette liene viritelleet
3rd plur.		viritellevät	eivät viritelle	3rd plur.	lienevät viritelleet	eivät liene viritelleet
passive		viriteltäneen	ei viriteltäne	passive	lienee viritelty	ei liene viritelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		viritellä		present	virittelevä	viriteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viritelläkseni viritelläksemme 2nd viritelläksesi viritelläksenne 3rd viritelläkseen viritelläksensä		past	viritellyt	viritelty
2nd	inessive2	viritellessä	viriteltäessä	agent4	virittelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st viritellessäni viritellessämme 2nd viritellessäsi viritellessänne 3rd viritellessään viritellessänsä		negative	virittelemätön
	instructive	viritellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	virittelemässä	—
	elative	virittelemästä	—
	illative	virittelemään	—
	adessive	virittelemällä	—
	abessive	virittelemättä	—
	instructive	virittelemän	viriteltämän
4th3	verbal noun	viritteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st virittelemäisilläni virittelemäisillämme 2nd virittelemäisilläsi virittelemäisillänne 3rd virittelemäisillään virittelemäisillänsä

Synonyms

• (to tune): tuunata

Derived terms

• viritteleminen

 

Further reading

• “viritellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04