vassata

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vastat'ak. Cognates include Finnish vastata and Estonian vastata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑsːɑtɑ/, [ˈʋɑs̠ːət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑsːɑtɑ/, [ˈʋɑʃːɑd̥ɑ]
• Rhymes: -ɑsːɑt, -ɑsːɑtɑ
• Hyphenation: vas‧sa‧ta

Verb

vassata

1. (transitive) to meet; to welcome
2. (transitive) to correspond to
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     Soikolaas näitä formia vastajaat pität vokalat: uu, ii, yy, tali, oo, ee, öö.

     In the Soikkola dialect these forms correspond to long vowels: uu, ii', yy, or, oo, ee, öö.

3. (transitive) to meet; to come across
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 53:

     Meil SSSR-s tigroja saap vassata Ussurin oblastiis, Ettäisees Iäs ja Keskoi-Aazian respublikois.

     In our USSR one can come across tigers in the Ussurian oblast, in the Far East and in the republics of Central Asia.

4. (intransitive) to answer; to reply
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 17:

     Jos muutamma tämän sanan niin, jot se vastajaa kysymykselle ketä? mitä?, ni sanan loppuu tulloo aa (kala + a).

     If we change this word in such a way, that it answers the question whom? what?, then at the end of the word there will be aa (kala + a).

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 12:

     No nii, peen - vastajaa Valja.

     Well yes, small - Valja answers.

Conjugation

Conjugation of vassata (type 16/maata, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vastaan	en vastaa	1st singular	oon vassant, oon vassannut	en oo vassant, en oo vassannut
2nd singular	vastaat	et vastaa	2nd singular	oot vassant, oot vassannut	et oo vassant, et oo vassannut
3rd singular	vastajaa	ei vastaa	3rd singular	ono vassant, ono vassannut	ei oo vassant, ei oo vassannut
1st plural	vastaamma	emmä vastaa	1st plural	oomma vassanneet	emmä oo vassanneet
2nd plural	vastaatta	että vastaa	2nd plural	ootta vassanneet	että oo vassanneet
3rd plural	vastajaat1), vastaavat2), vassataa	evät vastaa, ei vassata	3rd plural	ovat vassanneet	evät oo vassanneet, ei oo vassattu
impersonal	vassataa	ei vassata	impersonal	ono vassattu	ei oo vassattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vastaisin	en vassant, en vassannut	1st singular	olin vassant, olin vassannut	en olt vassant, en olt vassannut
2nd singular	vastaisit, vastaist1)	et vassant, et vassannut	2nd singular	olit vassant, olit vassannut	et olt vassant, et olt vassannut
3rd singular	vastais	ei vassant, ei vassannut	3rd singular	oli vassant, oli vassannut	ei olt vassant, ei olt vassannut
1st plural	vastaisimma	emmä vassanneet	1st plural	olimma vassanneet	emmä olleet vassanneet
2nd plural	vastaisitta	että vassanneet	2nd plural	olitta vassanneet	että olleet vassanneet
3rd plural	vastaisiit1), vastaisivat2), vassattii	evät vassanneet, ei vassattu	3rd plural	olivat vassanneet	evät olleet vassanneet, ei olt vassattu
impersonal	vassattii	ei vassattu	impersonal	oli vassattu	ei olt vassattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vastajaisin	en vastajais	1st singular	olisin vassant, olisin vassannut	en olis vassant, en olis vassannut
2nd singular	vastajaisit, vastajaist1)	et vastajais	2nd singular	olisit vassant, olisit vassannut	et olis vassant, et olis vassannut
3rd singular	vastajais	ei vastajais	3rd singular	olis vassant, olis vassannut	ei olis vassant, ei olis vassannut
1st plural	vastajaisimma	emmä vastajais	1st plural	olisimma vassanneet	emmä olis vassanneet
2nd plural	vastajaisitta	että vastajais	2nd plural	olisitta vassanneet	että olis vassanneet
3rd plural	vastajaisiit1), vastajaisivat2), vassattais	evät vastajais, ei vassattais	3rd plural	olisivat vassanneet	evät olis vassanneet, ei olis vassattu
impersonal	vassattais	ei vassattais	impersonal	olis vassattu	ei olis vassattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vastaa	elä vastaa	2nd singular	oo vassant, oo vassannut	elä oo vassant, elä oo vassannut
3rd singular	vassatkoo	elköö vassatko	3rd singular	olkoo vassant, olkoo vassannut	elköö olko vassant, elköö olko vassannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vassatkaa	elkää vassatko	2nd plural	olkaa vassanneet	elkää olko vassanneet
3rd plural	vassatkoot	elkööt vassatko, elköö vassattako	3rd plural	olkoot vassanneet	elkööt olko vassanneet, elköö olko vassattu
impersonal	vassattakkoo	elköö vassattako	impersonal	olkoo vassattu	elköö olko vassattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vassannen	en vassanne
2nd singular	vassannet	et vassanne
3rd singular	vassannoo	ei vassanne
1st plural	vassannemma	emmä vassanne
2nd plural	vassannetta	että vassanne
3rd plural	vassannoot	evät vassanne, ei vassattane
impersonal	vassattannoo	ei vassattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vassata	present	vastaava	vassattava
2nd	inessive	vassatees	past	vassant, vassannut	vassattu
	instructive	vassaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vassatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vastaamaa
	inessive	vastaamaas
	elative	vastaamast
	abessive	vastaamata
4th	nominative	vastaamiin
	partitive	vastaamista, vastaamist

See also

• kyssyä (“to ask”)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 644