sammua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

sammumassa

—

elative

sammumasta

—

illative

sammumaan

—

adessive

sammumalla

—

abessive

sammumatta

—

instructive

sammuman

sammuttaman

4th³

verbal noun

sammuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	sammumaisillani	sammumaisillamme
2nd	sammumaisillasi	sammumaisillanne
3rd	sammumaisillaan sammumaisillansa

Derived terms

adjectives

nouns

verbs

sammahtaa
sammuttaa (transitive)

Descendants

→ Votic: sammua

Anagrams

summaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *sambudak. Cognates include Finnish sammua and Veps sampta.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈsɑmːuɑ/, [ˈs̠ɑmːo̞]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈsɑmːuɑ/, [ˈʃɑmːuɑ]
Rhymes: -ɑmːoː, -ɑmːuɑ
Hyphenation: sam‧mu‧a

Verb

sammua

(intransitive, of fire) to die down
(intransitive, of sound) to quiet down

Conjugation

Conjugation of sammua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammun	en sammu	1st singular	oon sammunt, oon sammunut	en oo sammunt, en oo sammunut
2nd singular	sammut	et sammu	2nd singular	oot sammunt, oot sammunut	et oo sammunt, et oo sammunut
3rd singular	sammuu	ei sammu	3rd singular	ono sammunt, ono sammunut	ei oo sammunt, ei oo sammunut
1st plural	sammumma	emmä sammu	1st plural	oomma sammuneet	emmä oo sammuneet
2nd plural	sammutta	että sammu	2nd plural	ootta sammuneet	että oo sammuneet
3rd plural	sammuut¹⁾, sammuvat²⁾, sammutaa	evät sammu, ei sammuta	3rd plural	ovat sammuneet	evät oo sammuneet, ei oo sammuttu
impersonal	sammutaa	ei sammuta	impersonal	ono sammuttu	ei oo sammuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammuin	en sammunt, en sammunut	1st singular	olin sammunt, olin sammunut	en olt sammunt, en olt sammunut
2nd singular	sammuit	et sammunt, et sammunut	2nd singular	olit sammunt, olit sammunut	et olt sammunt, et olt sammunut
3rd singular	sammui	ei sammunt, ei sammunut	3rd singular	oli sammunt, oli sammunut	ei olt sammunt, ei olt sammunut
1st plural	sammuimma	emmä sammuneet	1st plural	olimma sammuneet	emmä olleet sammuneet
2nd plural	sammuitta	että sammuneet	2nd plural	olitta sammuneet	että olleet sammuneet
3rd plural	sammuit¹⁾, sammuivat²⁾, sammuttii	evät sammuneet, ei sammuttu	3rd plural	olivat sammuneet	evät olleet sammuneet, ei olt sammuttu
impersonal	sammuttii	ei sammuttu	impersonal	oli sammuttu	ei olt sammuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammuisin	en sammuis	1st singular	olisin sammunt, olisin sammunut	en olis sammunt, en olis sammunut
2nd singular	sammuisit, sammuist¹⁾	et sammuis	2nd singular	olisit sammunt, olisit sammunut	et olis sammunt, et olis sammunut
3rd singular	sammuis	ei sammuis	3rd singular	olis sammunt, olis sammunut	ei olis sammunt, ei olis sammunut
1st plural	sammuisimma	emmä sammuis	1st plural	olisimma sammuneet	emmä olis sammuneet
2nd plural	sammuisitta	että sammuis	2nd plural	olisitta sammuneet	että olis sammuneet
3rd plural	sammuisiit¹⁾, sammuisivat²⁾, sammuttais	evät sammuis, ei sammuttais	3rd plural	olisivat sammuneet	evät olis sammuneet, ei olis sammuttu
impersonal	sammuttais	ei sammuttais	impersonal	olis sammuttu	ei olis sammuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	sammu	elä sammu	2nd singular	oo sammunt, oo sammunut	elä oo sammunt, elä oo sammunut
3rd singular	sammukoo	elköö sammuko	3rd singular	olkoo sammunt, olkoo sammunut	elköö olko sammunt, elköö olko sammunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	sammukaa	elkää sammuko	2nd plural	olkaa sammuneet	elkää olko sammuneet
3rd plural	sammukoot	elkööt sammuko, elköö sammuttako	3rd plural	olkoot sammuneet	elkööt olko sammuneet, elköö olko sammuttu
impersonal	sammuttakkoo	elköö sammuttako	impersonal	olkoo sammuttu	elköö olko sammuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	sammunen	en sammune
2nd singular	sammunet	et sammune
3rd singular	sammunoo	ei sammune
1st plural	sammunemma	emmä sammune
2nd plural	sammunetta	että sammune
3rd plural	sammunoot	evät sammune, ei sammuttane
impersonal	sammuttannoo	ei sammuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		sammua	present	sammuva	sammuttava
2nd	inessive	sammujees	past	sammunt, sammunut	sammuttu
2nd	instructive	sammuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (sammukaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	sammumaa
	inessive	sammumaas
	elative	sammumast
	abessive	sammumata
4th	nominative	sammumiin
	partitive	sammumista, sammumist

Derived terms

sammuttaa

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 503

Votic

Etymology

Borrowed from Finnish sammua.

Pronunciation

(Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈsɑmːuɑ̯/, [ˈsɑmːuɑ̯]
Rhymes: -ɑmːuɑ̯
Hyphenation: sam‧mua

Verb

sammua

(intransitive) to go out (of fire)
Synonym: kussua
(intransitive) to be hoarse (of a voice)

Inflection

Conjugation of sammua (type II-2/alkua, no gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammun	en sammu	1st singular	õõn sammunnu	en õõ sammunnu
2nd singular	sammud	ed sammu	2nd singular	õõd sammunnu	ed õõ sammunnu
3rd singular	sammub	eb sammu	3rd singular	on sammunnu	eb õõ sammunnu
1st plural	sammummõ	emmä sammu	1st plural	õõmmõ sammunnu	emmä õõ sammunnu
2nd plural	sammuttõ	että sammu	2nd plural	õõttõ sammunnu	että õõ sammunnu
3rd plural	sammuta	eväd sammu	3rd plural	õlla sammutu	eväd õõ sammutu
impersonal	sammuta	eväd sammu	impersonal	õlla sammutu	eväd õõ sammutu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammuzin	en sammunnu	1st singular	õlin sammunnu	—
2nd singular	sammuzid	ed sammunnu	2nd singular	õlid sammunnu	—
3rd singular	sammu	eb sammunnu	3rd singular	õli sammunnu	—
1st plural	sammuzimmõ	emmä sammunnu	1st plural	õlimmõ sammunnu	—
2nd plural	sammuzittõ	että sammunnu	2nd plural	õlittõ sammunnu	—
3rd plural	sammuti	eväd sammutu	3rd plural	õlti sammutu	—
impersonal	sammuti	eväd sammutu	impersonal	õlti sammutu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	sammuizin	en sammuizʹ	1st singular	õllõizin sammunnu	en õllõizʹ sammunnu
2nd singular	sammuizid	ed sammuizʹ	2nd singular	õllõizid sammunnu	ed õllõizʹ sammunnu
3rd singular	sammuizʹ	eb sammuizʹ	3rd singular	õllõizʹ sammunnu	eb õllõizʹ sammunnu
1st plural	sammuizimmõ	emmä sammuizʹ	1st plural	õllõizimmõ sammunnu	emmä õllõizʹ sammunnu
2nd plural	sammuizittõ	että sammuizʹ	2nd plural	õllõizittõ sammunnu	että õllõizʹ sammunnu
3rd plural	sammutaizʹ	eväd sammutaizʹ	3rd plural	õltaizʹ sammutu	eväd õltaizʹ sammutu
impersonal	sammutaizʹ	eväd sammutaizʹ	impersonal	õltaizʹ sammutu	eväd õltaizʹ sammutu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	sammu	elä sammu
3rd singular	sammugo¹⁾	elko sammugo¹⁾
1st plural	—	—
2nd plural	sammuga	elka sammuga
3rd plural	sammugod¹⁾	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		sammua	present	sammujõ²⁾	—
2nd	illative	sammuma	past	sammunnu	sammutu
	inessive	sammumõz	¹⁾ using la is more common ²⁾ also used as the agent noun
	elative	sammumõssõ
	abessive	sammumõttõ

References

Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “sammua”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Descendants

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References

Votic

Etymology

Pronunciation

Verb

Inflection

References