Jump to content

rangaistus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

rangaista (to punish) +‎ -tus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrɑŋːɑi̯stus/, [ˈrɑ̝ŋːɑ̝i̯s̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑŋːɑistus
  • Hyphenation(key): ran‧gais‧tus

Noun

[edit]

rangaistus [with elative ‘for’]

  1. punishment
  2. penalty
  3. comeuppance (justly retribution or outcome)
  4. (in compounds) penal
    rangaistuslaitospenal institution

Declension

[edit]
Inflection of rangaistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative rangaistus rangaistukset
genitive rangaistuksen rangaistusten
rangaistuksien
partitive rangaistusta rangaistuksia
illative rangaistukseen rangaistuksiin
singular plural
nominative rangaistus rangaistukset
accusative nom. rangaistus rangaistukset
gen. rangaistuksen
genitive rangaistuksen rangaistusten
rangaistuksien
partitive rangaistusta rangaistuksia
inessive rangaistuksessa rangaistuksissa
elative rangaistuksesta rangaistuksista
illative rangaistukseen rangaistuksiin
adessive rangaistuksella rangaistuksilla
ablative rangaistukselta rangaistuksilta
allative rangaistukselle rangaistuksille
essive rangaistuksena rangaistuksina
translative rangaistukseksi rangaistuksiksi
abessive rangaistuksetta rangaistuksitta
instructive rangaistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rangaistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
(compounds):
[edit]

Further reading

[edit]