oikoa

See also: õikõa

Finnish

Etymology

From oikea +‎ -oa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯koɑˣ/, [ˈo̞i̯ko̞ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oikoɑ
• Hyphenation^(key): oi‧koa

Verb

oikoa

1. (transitive) To straighten.
2. (transitive) To make a shortcut.
3. (transitive) To correct, rectify.

Conjugation

Inflection of oikoa (Kotus type 52*D/sanoa, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		oion	en oio	1st sing.	olen oikonut	en ole oikonut
2nd sing.		oiot	et oio	2nd sing.	olet oikonut	et ole oikonut
3rd sing.		oikoo	ei oio	3rd sing.	on oikonut	ei ole oikonut
1st plur.		oiomme	emme oio	1st plur.	olemme oikoneet	emme ole oikoneet
2nd plur.		oiotte	ette oio	2nd plur.	olette oikoneet	ette ole oikoneet
3rd plur.		oikovat	eivät oio	3rd plur.	ovat oikoneet	eivät ole oikoneet
passive		oiotaan	ei oiota	passive	on oiottu	ei ole oiottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		oioin	en oikonut	1st sing.	olin oikonut	en ollut oikonut
2nd sing.		oioit	et oikonut	2nd sing.	olit oikonut	et ollut oikonut
3rd sing.		oikoi	ei oikonut	3rd sing.	oli oikonut	ei ollut oikonut
1st plur.		oioimme	emme oikoneet	1st plur.	olimme oikoneet	emme olleet oikoneet
2nd plur.		oioitte	ette oikoneet	2nd plur.	olitte oikoneet	ette olleet oikoneet
3rd plur.		oikoivat	eivät oikoneet	3rd plur.	olivat oikoneet	eivät olleet oikoneet
passive		oiottiin	ei oiottu	passive	oli oiottu	ei ollut oiottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		oikoisin	en oikoisi	1st sing.	olisin oikonut	en olisi oikonut
2nd sing.		oikoisit	et oikoisi	2nd sing.	olisit oikonut	et olisi oikonut
3rd sing.		oikoisi	ei oikoisi	3rd sing.	olisi oikonut	ei olisi oikonut
1st plur.		oikoisimme	emme oikoisi	1st plur.	olisimme oikoneet	emme olisi oikoneet
2nd plur.		oikoisitte	ette oikoisi	2nd plur.	olisitte oikoneet	ette olisi oikoneet
3rd plur.		oikoisivat	eivät oikoisi	3rd plur.	olisivat oikoneet	eivät olisi oikoneet
passive		oiottaisiin	ei oiottaisi	passive	olisi oiottu	ei olisi oiottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		oio	älä oio	2nd sing.	—	—
3rd sing.		oikokoon	älköön oikoko	3rd sing.	olkoon oikonut	älköön olko oikonut
1st plur.		oikokaamme	älkäämme oikoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		oikokaa	älkää oikoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		oikokoot	älkööt oikoko	3rd plur.	olkoot oikoneet	älkööt olko oikoneet
passive		oiottakoon	älköön oiottako	passive	olkoon oiottu	älköön olko oiottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		oikonen	en oikone	1st sing.	lienen oikonut	en liene oikonut
2nd sing.		oikonet	et oikone	2nd sing.	lienet oikonut	et liene oikonut
3rd sing.		oikonee	ei oikone	3rd sing.	lienee oikonut	ei liene oikonut
1st plur.		oikonemme	emme oikone	1st plur.	lienemme oikoneet	emme liene oikoneet
2nd plur.		oikonette	ette oikone	2nd plur.	lienette oikoneet	ette liene oikoneet
3rd plur.		oikonevat	eivät oikone	3rd plur.	lienevät oikoneet	eivät liene oikoneet
passive		oiottaneen	ei oiottane	passive	lienee oiottu	ei liene oiottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		oikoa		present	oikova	oiottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st oikoakseni oikoaksemme 2nd oikoaksesi oikoaksenne 3rd oikoakseen oikoaksensa		past	oikonut	oiottu
2nd	inessive2	oikoessa	oiottaessa	agent4	oikoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st oikoessani oikoessamme 2nd oikoessasi oikoessanne 3rd oikoessaan oikoessansa		negative	oikomaton
	instructive	oikoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	oikomassa	—
	elative	oikomasta	—
	illative	oikomaan	—
	adessive	oikomalla	—
	abessive	oikomatta	—
	instructive	oikoman	oiottaman
4th3	verbal noun	oikominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st oikomaisillani oikomaisillamme 2nd oikomaisillasi oikomaisillanne 3rd oikomaisillaan oikomaisillansa

Derived terms

• oikoilla
• oikominen
• oionta

 

Further reading

• “oikoa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• aikoo

Ingrian

Etymology

From oikia (“straight”) +‎ -oa. Akin to Finnish oikoa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈoi̯koɑ/, [ˈo̞i̯ko̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈoi̯kojɑ/, [ˈo̞i̯ko̞jɑ]
• Rhymes: -oi̯koː, -oi̯kojɑ
• Hyphenation: oi‧ko‧a

Verb

oikoa

1. (transitive) to straighten

Conjugation

Conjugation of oikoa (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oikon	en oiko	1st singular	oon oikont, oon oikonut	en oo oikont, en oo oikonut
2nd singular	oikot	et oiko	2nd singular	oot oikont, oot oikonut	et oo oikont, et oo oikonut
3rd singular	oikoo	ei oiko	3rd singular	ono oikont, ono oikonut	ei oo oikont, ei oo oikonut
1st plural	oikomma	emmä oiko	1st plural	oomma oikoneet	emmä oo oikoneet
2nd plural	oikotta	että oiko	2nd plural	ootta oikoneet	että oo oikoneet
3rd plural	oikoot1), oikovat2), oikotaa	evät oiko, ei oikota	3rd plural	ovat oikoneet	evät oo oikoneet, ei oo oikottu
impersonal	oikotaa	ei oikota	impersonal	ono oikottu	ei oo oikottu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oikoin	en oikont, en oikonut	1st singular	olin oikont, olin oikonut	en olt oikont, en olt oikonut
2nd singular	oikoit	et oikont, et oikonut	2nd singular	olit oikont, olit oikonut	et olt oikont, et olt oikonut
3rd singular	oikoi	ei oikont, ei oikonut	3rd singular	oli oikont, oli oikonut	ei olt oikont, ei olt oikonut
1st plural	oikoimma	emmä oikoneet	1st plural	olimma oikoneet	emmä olleet oikoneet
2nd plural	oikoitta	että oikoneet	2nd plural	olitta oikoneet	että olleet oikoneet
3rd plural	oikoit1), oikoivat2), oikottii	evät oikoneet, ei oikottu	3rd plural	olivat oikoneet	evät olleet oikoneet, ei olt oikottu
impersonal	oikottii	ei oikottu	impersonal	oli oikottu	ei olt oikottu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	oikoisin	en oikois	1st singular	olisin oikont, olisin oikonut	en olis oikont, en olis oikonut
2nd singular	oikoisit, oikoist1)	et oikois	2nd singular	olisit oikont, olisit oikonut	et olis oikont, et olis oikonut
3rd singular	oikois	ei oikois	3rd singular	olis oikont, olis oikonut	ei olis oikont, ei olis oikonut
1st plural	oikoisimma	emmä oikois	1st plural	olisimma oikoneet	emmä olis oikoneet
2nd plural	oikoisitta	että oikois	2nd plural	olisitta oikoneet	että olis oikoneet
3rd plural	oikoisiit1), oikoisivat2), oikottais	evät oikois, ei oikottais	3rd plural	olisivat oikoneet	evät olis oikoneet, ei olis oikottu
impersonal	oikottais	ei oikottais	impersonal	olis oikottu	ei olis oikottu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	oiko	elä oiko	2nd singular	oo oikont, oo oikonut	elä oo oikont, elä oo oikonut
3rd singular	oikokoo	elköö oikoko	3rd singular	olkoo oikont, olkoo oikonut	elköö olko oikont, elköö olko oikonut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	oikokaa	elkää oikoko	2nd plural	olkaa oikoneet	elkää olko oikoneet
3rd plural	oikokoot	elkööt oikoko, elköö oikottako	3rd plural	olkoot oikoneet	elkööt olko oikoneet, elköö olko oikottu
impersonal	oikottakkoo	elköö oikottako	impersonal	olkoo oikottu	elköö olko oikottu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	oikonen	en oikone
2nd singular	oikonet	et oikone
3rd singular	oikonoo	ei oikone
1st plural	oikonemma	emmä oikone
2nd plural	oikonetta	että oikone
3rd plural	oikonoot	evät oikone, ei oikottane
impersonal	oikottannoo	ei oikottane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		oikoa	present	oikova	oikottava
2nd	inessive	oikojees	past	oikont, oikonut	oikottu
	instructive	oikoen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (oikokaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	oikomaa
	inessive	oikomaas
	elative	oikomast
	abessive	oikomata
4th	nominative	oikomiin
	partitive	oikomista, oikomist

Synonyms

• ojata

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 360