minä

See also: Appendix:Variations of "mina", minae, and minæ

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈminæ/, [ˈminæ]

• Audio:

  (file)

• Rhymes: -inæ
• Hyphenation^(key): mi‧nä

Etymology 1

From Proto-Finnic *minä, from Proto-Uralic *minä. From the same base as the plural pronoun me, the possessive suffixes -ni and -mme and the first-person verb endings -n and -mme. See the Proto-Finnic entry for more information on inflection.

Pronoun

minä (stem minu-) (personal)

1. I (first-person singular personal pronoun)
   • c. 1450–1470, unknown, quoting unidentified Finnish Bishop of Turku, Ms. Solg. 16,2°, University Library of Erlangen-Nürnberg (manuscript; overall work in Middle High German):

     Mÿnna thachton gernaſt ſpuho ſom̅en gelen Emyna daÿda

     [Minä tahdon kernaasti puhua suomen kielen^[sic][,] en minä taida]

     I very much want to speak the Finnish language[, but] I am not able to

   • 1548, Mikael Agricola, transl., Se Wsi Testamenti [The New Testament], Stockholm, Pyhen Mattheusen Euangelium (Matthew) 5:17:

     Elket lulco / ettaͤ mine tullut olen Laki eli Prophetij paͤſtemen / Ja en totta mine tullut paͤſtemen / waan teuttemen.

     [Älkäät luulko, että minä tullut olen lakii eli profeettii päästämään, ja en totta minä tullut päästämään, vaan täyttämään.]

     Thinke not yt I am come to destroye the lawe or the Prophets: no I am nott come to destroye them but to fulfyll them.

   • 1642, Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi [The Bible, i.e. the entire Holy Bible in Finnish], Pyhän Mattheuxen Evangelium (Matthew) 5:17:

     AͤLkaͤt luulco / ettaͤ minaͤ tulin Lakia ja Prophetiaita paͤaͤſtaͤmaͤn : en minaͤ tullut paͤaͤſtaͤmaͤn / mutta taͤyttaͤmaͤn.

     [Älkäät luulko, että minä tulin lakia eli profeetiaita päästämään; en minä tullut päästämään, mutta täyttämään.]

     Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfil.

   • 1670, Laurentius Petri Aboicus, Christillinen Saarna Engeleistä [Christian Sermon on Angels]:

     Ja ettaͤ minaͤ nytt taͤllaͤ ajalla erinomaiſten ſyiden taͤhden aiwoin yhden yxikertaiſen ſaarnan Jumalan pyhiſt Engeleiſt praͤndaͤtaͤ anda.

     [Ja että minä nyt tällä ajalla erinomaisten syiden tähden aivoin yhden yksikertaisen saarnan Jumalan pyhistä enkeleistä präntätä antaa.]

     And that I shall now for specific reasons have a simple sermon about the holy angels of God published.

   • 1783, Cristfried Ganander, Suomalaiset Arwotuxet, Wastausten kansa [Finnish Riddles. With Answers]:

     Jos naͤmaͤt arwotuxet halulla waſtaan otetaan maanmiehiltaͤ; nijn taͤſtaͤedes Suomalaiset ſananlaſkut pian minulda uloſannetaan: nijtaͤ minaͤ olen lisaͤnnyt myoͤs 18 ajastaikaa.

     [Jos nämät arvotukset halulla vastaan otetaan maanmiehiltä; niin tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulta ulosannetaan: niitä minä olen lisännyt myös 18 ajastaikaa.]

     And shall my countrymen receive these riddles well; Finnish proverbs too are to be hereafter published: those have I been compiling also for 18 years.

   • 1849, Elias Lönnrot, “Rune XV”, in John Martin Crawford, transl., Kalevala‎^[1]:

     Mehiläinen, mielilintu,
     hänpä tuon sanoiksi saatti:
     "Mitenkä mä sinne pääsen,
     minä mies vähäväkinen!"

     Thus the honey-bee made answer:
     "I can never fly to heaven,
     [To the seventh of the heavens,
     To the distant home of Ukko,]
     With these wings of little virtue."

   • 1898, Eino Leino, “Poem 42”, in Sata ja yksi laulua [Hundred and One Songs]:

     Minä rakastin metsää ja maailmaa,
     nyt rakastan häntä mä vain,
     hän on minun metsäni, maailmain,
     hän on minun ainoain.

     I loved the forest and the world
     now I love only her;
     she is my forest, my world,
     she is my only one.

   • 1933/1938, Pyhä Raamattu [The Holy Bible], Helsinki: Suomen Pipliaseura, Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matthew) 5:17:

     Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

     Think not that I have come to abolish the law and the prophets; I have come not to abolish them but to fulfil them.

   • 1950, Lauri Viita, Moreeni:

     —Olkaa huoleti; kun minä sanon, että se järjestyy, niin silloin se myös järjestyy!

     —Do not worry; when I say that it will be fine, then it will be fine!

   • 1992, Raamattu [The Bible], Helsinki: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matthew) 5:17:

     Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.

     Do not think that I have come to abolish the Law or the Prophets; I have not come to abolish them but to fulfill them.

   • 2013, Jukka Laajarinne, 72:

     Hän katsoo keskittyneesti minua, ja minä näen tuskan hänen katseessaan.

     She looks intently at me, and I can see the agony in her gaze.

Usage notes

• When the verb shows both the person and the number, the pronoun may be left out in written Finnish and is usually only used for emphasis. However, the inflected forms are often used. In colloquial Finnish, the pronoun is almost always used, even with a verb (compare the usage of me (“we”)).

Inflection

• Irregular. The comitative and instructive forms do not exist. Abessive is hardly ever used; ilman minua and ilman meitä are used instead.
• In addition to the standard set of cases, minä and the other personal pronouns have a specific accusative form, in this case minut. This form would have been the nominative plural form of the first stem, if the word were not a personal pronoun.
• See this appendix for information on the dialectal variants of minä.

Declension of minä noun case singular plural nominative minä me genitive minun meidän partitive minua meitä accusative minut meidät inessive minussa meissä elative minusta meistä illative minuun meihin adessive minulla meillä ablative minulta meiltä allative minulle meille essive minuna meinä translative minuksi meiksi abessive minutta meittä instructive – – comitative – –

Alternative forms

• mä (colloquial, dialectal)
• mie (dialectal, Eastern Finnish)
• miä (dialectal)
• mää (dialectal)
• mnää (dialectal)
• ma (archaic, poetic)

Synonyms

• meikä (colloquial)
• meikäläinen (colloquial, humorous)
• meitsi (colloquial)

Noun

minä

1. (psychology, psychoanalysis) ego
2. (philosophy) self

Declension

Inflection of minä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		minä	minät
genitive		minän	minien
partitive		minää	miniä
illative		minään	miniin
		singular	plural
nominative		minä	minät
accusative	nom.	minä	minät
	gen.	minän
genitive		minän	minien minäin rare
partitive		minää	miniä
inessive		minässä	minissä
elative		minästä	ministä
illative		minään	miniin
adessive		minällä	minillä
ablative		minältä	miniltä
allative		minälle	minille
essive		minänä	mininä
translative		minäksi	miniksi
abessive		minättä	minittä
instructive		—	minin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of minä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative minäni minäni accusative nom. minäni minäni gen. minäni genitive minäni minieni minäini rare partitive minääni miniäni inessive minässäni minissäni elative minästäni ministäni illative minääni miniini adessive minälläni minilläni ablative minältäni miniltäni allative minälleni minilleni essive minänäni mininäni translative minäkseni minikseni abessive minättäni minittäni instructive — — comitative — minineni second-person singular possessor singular plural nominative minäsi minäsi accusative nom. minäsi minäsi gen. minäsi genitive minäsi miniesi minäisi rare partitive minääsi miniäsi inessive minässäsi minissäsi elative minästäsi ministäsi illative minääsi miniisi adessive minälläsi minilläsi ablative minältäsi miniltäsi allative minällesi minillesi essive minänäsi mininäsi translative minäksesi miniksesi abessive minättäsi minittäsi instructive — — comitative — mininesi first-person plural possessor singular plural nominative minämme minämme accusative nom. minämme minämme gen. minämme genitive minämme miniemme minäimme rare partitive minäämme miniämme inessive minässämme minissämme elative minästämme ministämme illative minäämme miniimme adessive minällämme minillämme ablative minältämme miniltämme allative minällemme minillemme essive minänämme mininämme translative minäksemme miniksemme abessive minättämme minittämme instructive — — comitative — mininemme second-person plural possessor singular plural nominative minänne minänne accusative nom. minänne minänne gen. minänne genitive minänne minienne minäinne rare partitive minäänne miniänne inessive minässänne minissänne elative minästänne ministänne illative minäänne miniinne adessive minällänne minillänne ablative minältänne miniltänne allative minällenne minillenne essive minänänne mininänne translative minäksenne miniksenne abessive minättänne minittänne instructive — — comitative — mininenne third-person possessor singular plural nominative minänsä minänsä accusative nom. minänsä minänsä gen. minänsä genitive minänsä miniensä minäinsä rare partitive minäänsä miniään miniänsä inessive minässään minässänsä minissään minissänsä elative minästään minästänsä ministään ministänsä illative minäänsä miniinsä adessive minällään minällänsä minillään minillänsä ablative minältään minältänsä miniltään miniltänsä allative minälleen minällensä minilleen minillensä essive minänään minänänsä mininään mininänsä translative minäkseen minäksensä minikseen miniksensä abessive minättään minättänsä minittään minittänsä instructive — — comitative — minineen mininensä

Synonyms

• (psychology): itse, minuus, ego
• (philosophy): itse

Derived terms

• minunlainen
• minunlaiseni
• minuus

 

compounds

• kotiminä
• minä-kertoja
• minäkeskeinen
• minäkuva
• minäkäsitys
• minämuoto
• minä-muotoinen
• minämuotoinen
• minäpsykologia
• minätietoisuus
• työminä
• ydinminä
• yliminä

 

Descendants

• Kven: mie

See also

Finnish personal pronouns

	first	second		third
		familiar	polite
singular	minä	sinä	Te	hän
plural	me	te		he

Further reading

• “minä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronoun

minä

1. (interrogative) essive singular of mikä

   Minä sinä minua oikein pidät?

   What do you take me for? (when meaning "take sb for sth", pitää requires essive case)

2. (interrogative) essive plural of mikä

   Minä päivinä sinä näit hänet?

   On what days did you see her? (with essive used in expressions on Monday/Tuesday/etc., mikä is in the same case as päivä)

3. (indefinite) essive singular of mikä
4. (indefinite) essive plural of mikä

Anagrams

• mäin

Livvi

Etymology

From Proto-Finnic *minä, from Proto-Uralic *minä. Cognates include Finnish minä and Karelian mie.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈminʲæ/
• Hyphenation: mi‧nä
• Rhymes: -inʲæ

Pronoun

minä

1. I

Declension

This entry needs an inflection-table template.

See also

Livvi personal pronouns

	first	second	third
singular	minä	sinä	häi
plural	myö	työ	hyö

References

• N. Gilojeva, S. Rudakova (2009) Karjalan kielen Livvin murdehen algukursu [Beginners' course of Karelian language's Livvi dialect]‎^[3] (in Livvi), Petrozavodsk, →ISBN, page 10
• Tatjana Boiko (2019) Suuri Karjal-Venʹalaine Sanakniigu (livvin murreh) [The Big Karelian-Russian dictionary (Livvi dialect)], 2nd edition, →ISBN, page 166

Veps

Etymology

From Proto-Finnic *minä.

Pronoun

minä (genitive minun, partitive mindai)

1. I

Inflection

Inflection of minä
nominative sing.	minä
genitive sing.	minun
partitive sing.	mindai
partitive plur.	meid
	singular	plural
nominative	minä	mö
accusative	minun	mö
genitive	minun	meiden
partitive	mindai	meid
essive-instructive	—	—
translative	—	—
inessive	minus	meiš
elative	minuspäi	meišpäi
illative	minuhu	meihe
adessive	minai	meil
ablative	minaipäi	meilpäi
allative	minei	meile
abessive	minuta	meita
comitative	minunke	meidenke
prolative	—	—
approximative I	—	—
approximative II	—	—
egressive	—	—
terminative I	—	—
terminative II	—	—
terminative III	—	—
additive I	—	—
additive II	—	—

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “я”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]‎^[4], Petrozavodsk: Periodika