Jump to content

minämuoto

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

minä +‎ muoto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈminæˌmuo̯to/, [ˈminæˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Hyphenation(key): minä‧muoto

Noun

[edit]

minämuoto

  1. first-person narrative

Declension

[edit]
Inflection of minämuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative minämuoto minämuodot
genitive minämuodon minämuotojen
partitive minämuotoa minämuotoja
illative minämuotoon minämuotoihin
singular plural
nominative minämuoto minämuodot
accusative nom. minämuoto minämuodot
gen. minämuodon
genitive minämuodon minämuotojen
partitive minämuotoa minämuotoja
inessive minämuodossa minämuodoissa
elative minämuodosta minämuodoista
illative minämuotoon minämuotoihin
adessive minämuodolla minämuodoilla
ablative minämuodolta minämuodoilta
allative minämuodolle minämuodoille
essive minämuotona minämuotoina
translative minämuodoksi minämuodoiksi
abessive minämuodotta minämuodoitta
instructive minämuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of minämuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

Further reading

[edit]