Jump to content

työminä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

työ +‎ minä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtyø̯ˌminæ/, [ˈt̪yø̞̯ˌminæ]
  • Rhymes: -inæ
  • Hyphenation(key): työ‧minä

Noun

[edit]

työminä

  1. the person one becomes at work, as opposed to how one carries oneself outside of work, such as at home; "work you"

Declension

[edit]
Inflection of työminä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative työminä työminät
genitive työminän työminien
partitive työminää työminiä
illative työminään työminiin
singular plural
nominative työminä työminät
accusative nom. työminä työminät
gen. työminän
genitive työminän työminien
työminäin rare
partitive työminää työminiä
inessive työminässä työminissä
elative työminästä työministä
illative työminään työminiin
adessive työminällä työminillä
ablative työminältä työminiltä
allative työminälle työminille
essive työminänä työmininä
translative työminäksi työminiksi
abessive työminättä työminittä
instructive työminin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of työminä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]