meikäläinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

mei- (we) +‎ -käläinen. Akin to Ingrian meikäläin.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmei̯kælæi̯nen/, [ˈme̞i̯k̟æˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Hyphenation(key): mei‧kä‧läi‧nen

Noun

[edit]

meikäläinen

  1. one of us
    Onko hän meikäläisiä?
    Is he one of us?
  2. (informal) I; used sometimes in speech to express modesty or helplessness.
    Minkäpä sille meikäläinen voi?
    What can I do about it?

Declension

[edit]
Inflection of meikäläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative meikäläinen meikäläiset
genitive meikäläisen meikäläisten
meikäläisien
partitive meikäläistä meikäläisiä
illative meikäläiseen meikäläisiin
singular plural
nominative meikäläinen meikäläiset
accusative nom. meikäläinen meikäläiset
gen. meikäläisen
genitive meikäläisen meikäläisten
meikäläisien
partitive meikäläistä meikäläisiä
inessive meikäläisessä meikäläisissä
elative meikäläisestä meikäläisistä
illative meikäläiseen meikäläisiin
adessive meikäläisellä meikäläisillä
ablative meikäläiseltä meikäläisiltä
allative meikäläiselle meikäläisille
essive meikäläisenä meikäläisinä
translative meikäläiseksi meikäläisiksi
abessive meikäläisettä meikäläisittä
instructive meikäläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of meikäläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]