heikäläinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hei- (they) +‎ -käläinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhei̯kælæi̯nen/, [ˈhe̞i̯k̟æˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Hyphenation(key): hei‧kä‧läi‧nen

Noun

[edit]

heikäläinen

  1. one of them

Declension

[edit]
Inflection of heikäläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative heikäläinen heikäläiset
genitive heikäläisen heikäläisten
heikäläisien
partitive heikäläistä heikäläisiä
illative heikäläiseen heikäläisiin
singular plural
nominative heikäläinen heikäläiset
accusative nom. heikäläinen heikäläiset
gen. heikäläisen
genitive heikäläisen heikäläisten
heikäläisien
partitive heikäläistä heikäläisiä
inessive heikäläisessä heikäläisissä
elative heikäläisestä heikäläisistä
illative heikäläiseen heikäläisiin
adessive heikäläisellä heikäläisillä
ablative heikäläiseltä heikäläisiltä
allative heikäläiselle heikäläisille
essive heikäläisenä heikäläisinä
translative heikäläiseksi heikäläisiksi
abessive heikäläisettä heikäläisittä
instructive heikäläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of heikäläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Further reading

[edit]