luikata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *luik'at'ak, probably sound-symbolic.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlui̯kɑtɑˣ/, [ˈlui̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uikɑtɑ
• Syllabification^(key): lui‧ka‧ta

Verb

luikata

1. (intransitive) to shout, hail, yell something

Conjugation

Inflection of luikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luikkaan	en luikkaa	1st sing.	olen luikannut	en ole luikannut
2nd sing.		luikkaat	et luikkaa	2nd sing.	olet luikannut	et ole luikannut
3rd sing.		luikkaa	ei luikkaa	3rd sing.	on luikannut	ei ole luikannut
1st plur.		luikkaamme	emme luikkaa	1st plur.	olemme luikanneet	emme ole luikanneet
2nd plur.		luikkaatte	ette luikkaa	2nd plur.	olette luikanneet	ette ole luikanneet
3rd plur.		luikkaavat	eivät luikkaa	3rd plur.	ovat luikanneet	eivät ole luikanneet
passive		luikataan	ei luikata	passive	on luikattu	ei ole luikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luikkasin	en luikannut	1st sing.	olin luikannut	en ollut luikannut
2nd sing.		luikkasit	et luikannut	2nd sing.	olit luikannut	et ollut luikannut
3rd sing.		luikkasi	ei luikannut	3rd sing.	oli luikannut	ei ollut luikannut
1st plur.		luikkasimme	emme luikanneet	1st plur.	olimme luikanneet	emme olleet luikanneet
2nd plur.		luikkasitte	ette luikanneet	2nd plur.	olitte luikanneet	ette olleet luikanneet
3rd plur.		luikkasivat	eivät luikanneet	3rd plur.	olivat luikanneet	eivät olleet luikanneet
passive		luikattiin	ei luikattu	passive	oli luikattu	ei ollut luikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luikkaisin	en luikkaisi	1st sing.	olisin luikannut	en olisi luikannut
2nd sing.		luikkaisit	et luikkaisi	2nd sing.	olisit luikannut	et olisi luikannut
3rd sing.		luikkaisi	ei luikkaisi	3rd sing.	olisi luikannut	ei olisi luikannut
1st plur.		luikkaisimme	emme luikkaisi	1st plur.	olisimme luikanneet	emme olisi luikanneet
2nd plur.		luikkaisitte	ette luikkaisi	2nd plur.	olisitte luikanneet	ette olisi luikanneet
3rd plur.		luikkaisivat	eivät luikkaisi	3rd plur.	olisivat luikanneet	eivät olisi luikanneet
passive		luikattaisiin	ei luikattaisi	passive	olisi luikattu	ei olisi luikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		luikkaa	älä luikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		luikatkoon	älköön luikatko	3rd sing.	olkoon luikannut	älköön olko luikannut
1st plur.		luikatkaamme	älkäämme luikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		luikatkaa	älkää luikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		luikatkoot	älkööt luikatko	3rd plur.	olkoot luikanneet	älkööt olko luikanneet
passive		luikattakoon	älköön luikattako	passive	olkoon luikattu	älköön olko luikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		luikannen	en luikanne	1st sing.	lienen luikannut	en liene luikannut
2nd sing.		luikannet	et luikanne	2nd sing.	lienet luikannut	et liene luikannut
3rd sing.		luikannee	ei luikanne	3rd sing.	lienee luikannut	ei liene luikannut
1st plur.		luikannemme	emme luikanne	1st plur.	lienemme luikanneet	emme liene luikanneet
2nd plur.		luikannette	ette luikanne	2nd plur.	lienette luikanneet	ette liene luikanneet
3rd plur.		luikannevat	eivät luikanne	3rd plur.	lienevät luikanneet	eivät liene luikanneet
passive		luikattaneen	ei luikattane	passive	lienee luikattu	ei liene luikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		luikata		present	luikkaava	luikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luikatakseni luikataksemme 2nd luikataksesi luikataksenne 3rd luikatakseen luikataksensa		past	luikannut	luikattu
2nd	inessive2	luikatessa	luikattaessa	agent4	luikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st luikatessani luikatessamme 2nd luikatessasi luikatessanne 3rd luikatessaan luikatessansa		negative	luikkaamaton
	instructive	luikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	luikkaamassa	—
	elative	luikkaamasta	—
	illative	luikkaamaan	—
	adessive	luikkaamalla	—
	abessive	luikkaamatta	—
	instructive	luikkaaman	luikattaman
4th3	verbal noun	luikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st luikkaamaisillani luikkaamaisillamme 2nd luikkaamaisillasi luikkaamaisillanne 3rd luikkaamaisillaan luikkaamaisillansa

Derived terms

• luikku

 

Further reading

• “luikata”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kaulita

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *luik'at'ak (“to shout”). Cognates include Finnish luikata and Estonian luigata.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈlui̯kɑtɑ/, [ˈɫui̯kət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈlui̯kɑtɑ/, [ˈɫui̯ɡ̊ɑd̥ɑ]
• Rhymes: -ui̯kɑt, -ui̯kɑtɑ
• Hyphenation: lui‧ka‧ta

Verb

luikata

1. (intransitive) to gulp; to swallow

Conjugation

Conjugation of luikata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	luikkaan	en luikkaa	1st singular	oon luikant, oon luikannut	en oo luikant, en oo luikannut
2nd singular	luikkaat	et luikkaa	2nd singular	oot luikant, oot luikannut	et oo luikant, et oo luikannut
3rd singular	luikkajaa	ei luikkaa	3rd singular	ono luikant, ono luikannut	ei oo luikant, ei oo luikannut
1st plural	luikkaamma	emmä luikkaa	1st plural	oomma luikanneet	emmä oo luikanneet
2nd plural	luikkaatta	että luikkaa	2nd plural	ootta luikanneet	että oo luikanneet
3rd plural	luikkajaat1), luikkaavat2), luikataa	evät luikkaa, ei luikata	3rd plural	ovat luikanneet	evät oo luikanneet, ei oo luikattu
impersonal	luikataa	ei luikata	impersonal	ono luikattu	ei oo luikattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	luikkaisin	en luikant, en luikannut	1st singular	olin luikant, olin luikannut	en olt luikant, en olt luikannut
2nd singular	luikkaisit, luikkaist1)	et luikant, et luikannut	2nd singular	olit luikant, olit luikannut	et olt luikant, et olt luikannut
3rd singular	luikkais	ei luikant, ei luikannut	3rd singular	oli luikant, oli luikannut	ei olt luikant, ei olt luikannut
1st plural	luikkaisimma	emmä luikanneet	1st plural	olimma luikanneet	emmä olleet luikanneet
2nd plural	luikkaisitta	että luikanneet	2nd plural	olitta luikanneet	että olleet luikanneet
3rd plural	luikkaisiit1), luikkaisivat2), luikattii	evät luikanneet, ei luikattu	3rd plural	olivat luikanneet	evät olleet luikanneet, ei olt luikattu
impersonal	luikattii	ei luikattu	impersonal	oli luikattu	ei olt luikattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	luikkajaisin	en luikkajais	1st singular	olisin luikant, olisin luikannut	en olis luikant, en olis luikannut
2nd singular	luikkajaisit, luikkajaist1)	et luikkajais	2nd singular	olisit luikant, olisit luikannut	et olis luikant, et olis luikannut
3rd singular	luikkajais	ei luikkajais	3rd singular	olis luikant, olis luikannut	ei olis luikant, ei olis luikannut
1st plural	luikkajaisimma	emmä luikkajais	1st plural	olisimma luikanneet	emmä olis luikanneet
2nd plural	luikkajaisitta	että luikkajais	2nd plural	olisitta luikanneet	että olis luikanneet
3rd plural	luikkajaisiit1), luikkajaisivat2), luikattais	evät luikkajais, ei luikattais	3rd plural	olisivat luikanneet	evät olis luikanneet, ei olis luikattu
impersonal	luikattais	ei luikattais	impersonal	olis luikattu	ei olis luikattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	luikkaa	elä luikkaa	2nd singular	oo luikant, oo luikannut	elä oo luikant, elä oo luikannut
3rd singular	luikatkoo	elköö luikatko	3rd singular	olkoo luikant, olkoo luikannut	elköö olko luikant, elköö olko luikannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	luikatkaa	elkää luikatko	2nd plural	olkaa luikanneet	elkää olko luikanneet
3rd plural	luikatkoot	elkööt luikatko, elköö luikattako	3rd plural	olkoot luikanneet	elkööt olko luikanneet, elköö olko luikattu
impersonal	luikattakkoo	elköö luikattako	impersonal	olkoo luikattu	elköö olko luikattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	luikannen	en luikanne
2nd singular	luikannet	et luikanne
3rd singular	luikannoo	ei luikanne
1st plural	luikannemma	emmä luikanne
2nd plural	luikannetta	että luikanne
3rd plural	luikannoot	evät luikanne, ei luikattane
impersonal	luikattannoo	ei luikattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		luikata	present	luikkaava	luikattava
2nd	inessive	luikatees	past	luikant, luikannut	luikattu
	instructive	luikaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (luikatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	luikkaamaa
	inessive	luikkaamaas
	elative	luikkaamast
	abessive	luikkaamata
4th	nominative	luikkaamiin
	partitive	luikkaamista, luikkaamist

Derived terms

• liukata
• luikkaa
• luikkamus

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 279