kiljahtaa

Finnish

Etymology

kiljua +‎ -ahtaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiljɑhtɑːˣ/, [ˈk̟iljɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iljɑhtɑː
• Hyphenation^(key): kil‧jah‧taa

Verb

kiljahtaa

1. (intransitive) to cry (let out a high-pitched, loud sound)
2. (intransitive) to shriek or scream (briefly)

Conjugation

Inflection of kiljahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiljahdan	en kiljahda	1st sing.	olen kiljahtanut	en ole kiljahtanut
2nd sing.		kiljahdat	et kiljahda	2nd sing.	olet kiljahtanut	et ole kiljahtanut
3rd sing.		kiljahtaa	ei kiljahda	3rd sing.	on kiljahtanut	ei ole kiljahtanut
1st plur.		kiljahdamme	emme kiljahda	1st plur.	olemme kiljahtaneet	emme ole kiljahtaneet
2nd plur.		kiljahdatte	ette kiljahda	2nd plur.	olette kiljahtaneet	ette ole kiljahtaneet
3rd plur.		kiljahtavat	eivät kiljahda	3rd plur.	ovat kiljahtaneet	eivät ole kiljahtaneet
passive		kiljahdetaan	ei kiljahdeta	passive	on kiljahdettu	ei ole kiljahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiljahdin	en kiljahtanut	1st sing.	olin kiljahtanut	en ollut kiljahtanut
2nd sing.		kiljahdit	et kiljahtanut	2nd sing.	olit kiljahtanut	et ollut kiljahtanut
3rd sing.		kiljahti	ei kiljahtanut	3rd sing.	oli kiljahtanut	ei ollut kiljahtanut
1st plur.		kiljahdimme	emme kiljahtaneet	1st plur.	olimme kiljahtaneet	emme olleet kiljahtaneet
2nd plur.		kiljahditte	ette kiljahtaneet	2nd plur.	olitte kiljahtaneet	ette olleet kiljahtaneet
3rd plur.		kiljahtivat	eivät kiljahtaneet	3rd plur.	olivat kiljahtaneet	eivät olleet kiljahtaneet
passive		kiljahdettiin	ei kiljahdettu	passive	oli kiljahdettu	ei ollut kiljahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiljahtaisin	en kiljahtaisi	1st sing.	olisin kiljahtanut	en olisi kiljahtanut
2nd sing.		kiljahtaisit	et kiljahtaisi	2nd sing.	olisit kiljahtanut	et olisi kiljahtanut
3rd sing.		kiljahtaisi	ei kiljahtaisi	3rd sing.	olisi kiljahtanut	ei olisi kiljahtanut
1st plur.		kiljahtaisimme	emme kiljahtaisi	1st plur.	olisimme kiljahtaneet	emme olisi kiljahtaneet
2nd plur.		kiljahtaisitte	ette kiljahtaisi	2nd plur.	olisitte kiljahtaneet	ette olisi kiljahtaneet
3rd plur.		kiljahtaisivat	eivät kiljahtaisi	3rd plur.	olisivat kiljahtaneet	eivät olisi kiljahtaneet
passive		kiljahdettaisiin	ei kiljahdettaisi	passive	olisi kiljahdettu	ei olisi kiljahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiljahda	älä kiljahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiljahtakoon	älköön kiljahtako	3rd sing.	olkoon kiljahtanut	älköön olko kiljahtanut
1st plur.		kiljahtakaamme	älkäämme kiljahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiljahtakaa	älkää kiljahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiljahtakoot	älkööt kiljahtako	3rd plur.	olkoot kiljahtaneet	älkööt olko kiljahtaneet
passive		kiljahdettakoon	älköön kiljahdettako	passive	olkoon kiljahdettu	älköön olko kiljahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiljahtanen	en kiljahtane	1st sing.	lienen kiljahtanut	en liene kiljahtanut
2nd sing.		kiljahtanet	et kiljahtane	2nd sing.	lienet kiljahtanut	et liene kiljahtanut
3rd sing.		kiljahtanee	ei kiljahtane	3rd sing.	lienee kiljahtanut	ei liene kiljahtanut
1st plur.		kiljahtanemme	emme kiljahtane	1st plur.	lienemme kiljahtaneet	emme liene kiljahtaneet
2nd plur.		kiljahtanette	ette kiljahtane	2nd plur.	lienette kiljahtaneet	ette liene kiljahtaneet
3rd plur.		kiljahtanevat	eivät kiljahtane	3rd plur.	lienevät kiljahtaneet	eivät liene kiljahtaneet
passive		kiljahdettaneen	ei kiljahdettane	passive	lienee kiljahdettu	ei liene kiljahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiljahtaa		present	kiljahtava	kiljahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiljahtaakseni kiljahtaaksemme 2nd kiljahtaaksesi kiljahtaaksenne 3rd kiljahtaakseen kiljahtaaksensa		past	kiljahtanut	kiljahdettu
2nd	inessive2	kiljahtaessa	kiljahdettaessa	agent4	kiljahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiljahtaessani kiljahtaessamme 2nd kiljahtaessasi kiljahtaessanne 3rd kiljahtaessaan kiljahtaessansa		negative	kiljahtamaton
	instructive	kiljahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiljahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiljahtamassa	—
	elative	kiljahtamasta	—
	illative	kiljahtamaan	—
	adessive	kiljahtamalla	—
	abessive	kiljahtamatta	—
	instructive	kiljahtaman	kiljahdettaman
4th3	verbal noun	kiljahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiljahtamaisillani kiljahtamaisillamme 2nd kiljahtamaisillasi kiljahtamaisillanne 3rd kiljahtamaisillaan kiljahtamaisillansa

Synonyms

• kiljaista

Derived terms

• kiljahdella
• kiljahdus
• kiljahtaminen
• kiljaus

 

Further reading

• “kiljahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kiljahtadak, equivalent to kiljua (“to shout”) +‎ -ahtaa. Cognates include Finnish kiljahtaa and Karelian kilʹlʹahtua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiljɑhtɑː/, [ˈkilʲːəhtɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkiljɑhtɑː/, [ˈkilʲjɑhtɑː]
• Rhymes: -iljɑhtɑː
• Hyphenation: kil‧jah‧taa

Verb

kiljahtaa

1. (intransitive) to shout; to cry out
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Sen näki ikkunast naapuri ja kiljahti (mörähti)

     The neighbour saw this out the window and kiljahtaa'ed (shouted)

Conjugation

Conjugation of kiljahtaa (type 2/kirjuttaa, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiljahan	en kiljaha	1st singular	oon kiljahtant, oon kiljahtanut	en oo kiljahtant, en oo kiljahtanut
2nd singular	kiljahat	et kiljaha	2nd singular	oot kiljahtant, oot kiljahtanut	et oo kiljahtant, et oo kiljahtanut
3rd singular	kiljahtaa	ei kiljaha	3rd singular	ono kiljahtant, ono kiljahtanut	ei oo kiljahtant, ei oo kiljahtanut
1st plural	kiljahamma	emmä kiljaha	1st plural	oomma kiljahtanneet	emmä oo kiljahtanneet
2nd plural	kiljahatta	että kiljaha	2nd plural	ootta kiljahtanneet	että oo kiljahtanneet
3rd plural	kiljahtaat1), kiljahtavat2), kiljahettaa	evät kiljaha, ei kiljaheta	3rd plural	ovat kiljahtanneet	evät oo kiljahtanneet, ei oo kiljahettu
impersonal	kiljahettaa	ei kiljaheta	impersonal	ono kiljahettu	ei oo kiljahettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiljahin	en kiljahtant, en kiljahtanut	1st singular	olin kiljahtant, olin kiljahtanut	en olt kiljahtant, en olt kiljahtanut
2nd singular	kiljahit	et kiljahtant, et kiljahtanut	2nd singular	olit kiljahtant, olit kiljahtanut	et olt kiljahtant, et olt kiljahtanut
3rd singular	kiljahti	ei kiljahtant, ei kiljahtanut	3rd singular	oli kiljahtant, oli kiljahtanut	ei olt kiljahtant, ei olt kiljahtanut
1st plural	kiljahimma	emmä kiljahtanneet	1st plural	olimma kiljahtanneet	emmä olleet kiljahtanneet
2nd plural	kiljahitta	että kiljahtanneet	2nd plural	olitta kiljahtanneet	että olleet kiljahtanneet
3rd plural	kiljahtiit1), kiljahtivat2), kiljahettii	evät kiljahtanneet, ei kiljahettu	3rd plural	olivat kiljahtanneet	evät olleet kiljahtanneet, ei olt kiljahettu
impersonal	kiljahettii	ei kiljahettu	impersonal	oli kiljahettu	ei olt kiljahettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiljahtaisin	en kiljahtais	1st singular	olisin kiljahtant, olisin kiljahtanut	en olis kiljahtant, en olis kiljahtanut
2nd singular	kiljahtaisit, kiljahtaist1)	et kiljahtais	2nd singular	olisit kiljahtant, olisit kiljahtanut	et olis kiljahtant, et olis kiljahtanut
3rd singular	kiljahtais	ei kiljahtais	3rd singular	olis kiljahtant, olis kiljahtanut	ei olis kiljahtant, ei olis kiljahtanut
1st plural	kiljahtaisimma	emmä kiljahtais	1st plural	olisimma kiljahtanneet	emmä olis kiljahtanneet
2nd plural	kiljahtaisitta	että kiljahtais	2nd plural	olisitta kiljahtanneet	että olis kiljahtanneet
3rd plural	kiljahtaisiit1), kiljahtaisivat2), kiljahettais	evät kiljahtais, ei kiljahettais	3rd plural	olisivat kiljahtanneet	evät olis kiljahtanneet, ei olis kiljahettu
impersonal	kiljahettais	ei kiljahettais	impersonal	olis kiljahettu	ei olis kiljahettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kiljaha	elä kiljaha	2nd singular	oo kiljahtant, oo kiljahtanut	elä oo kiljahtant, elä oo kiljahtanut
3rd singular	kiljahtakkoo	elköö kiljahtako	3rd singular	olkoo kiljahtant, olkoo kiljahtanut	elköö olko kiljahtant, elköö olko kiljahtanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kiljahtakkaa	elkää kiljahtako	2nd plural	olkaa kiljahtanneet	elkää olko kiljahtanneet
3rd plural	kiljahtakkoot	elkööt kiljahtako, elköö kiljahettako	3rd plural	olkoot kiljahtanneet	elkööt olko kiljahtanneet, elköö olko kiljahettu
impersonal	kiljahettakoo	elköö kiljahettako	impersonal	olkoo kiljahettu	elköö olko kiljahettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kiljahtanen	en kiljahtane
2nd singular	kiljahtanet	et kiljahtane
3rd singular	kiljahtannoo	ei kiljahtane
1st plural	kiljahtanemma	emmä kiljahtane
2nd plural	kiljahtanetta	että kiljahtane
3rd plural	kiljahtannoot	evät kiljahtane, ei kiljahettane
impersonal	kiljahettanoo	ei kiljahettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kiljahtaa	present	kiljahtava	kiljahettava
2nd	inessive	kiljahtaes	past	kiljahtant, kiljahtanut	kiljahettu
	instructive	kiljahtaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kiljahtakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kiljahtammaa
	inessive	kiljahtamas
	elative	kiljahtamast
	abessive	kiljahtamata
4th	nominative	kiljahtamiin
	partitive	kiljahtamista, kiljahtamist

Synonyms

• mörnää, mörähtää, kiljua, ärnää, huutaa

Derived terms

• kiljahus