Jump to content

kiljahdus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiljahtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiljɑhdus/, [ˈk̟iljɑ̝xdus̠]
  • Rhymes: -iljɑhdus
  • Hyphenation(key): kil‧jah‧dus

Noun

[edit]

kiljahdus

  1. A high-pitched shout, yell.

Declension

[edit]
Inflection of kiljahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiljahdus kiljahdukset
genitive kiljahduksen kiljahdusten
kiljahduksien
partitive kiljahdusta kiljahduksia
illative kiljahdukseen kiljahduksiin
singular plural
nominative kiljahdus kiljahdukset
accusative nom. kiljahdus kiljahdukset
gen. kiljahduksen
genitive kiljahduksen kiljahdusten
kiljahduksien
partitive kiljahdusta kiljahduksia
inessive kiljahduksessa kiljahduksissa
elative kiljahduksesta kiljahduksista
illative kiljahdukseen kiljahduksiin
adessive kiljahduksella kiljahduksilla
ablative kiljahdukselta kiljahduksilta
allative kiljahdukselle kiljahduksille
essive kiljahduksena kiljahduksina
translative kiljahdukseksi kiljahduksiksi
abessive kiljahduksetta kiljahduksitta
instructive kiljahduksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiljahdus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]