Jump to content

kiljaus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kilja- +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiljɑus/, [ˈk̟iljɑ̝us̠]
  • Rhymes: -iljɑus
  • Hyphenation(key): kil‧ja‧us

Noun

[edit]

kiljaus

  1. A short, high-pitched shout, yell.

Declension

[edit]
Inflection of kiljaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kiljaus kiljaukset
genitive kiljauksen kiljausten
kiljauksien
partitive kiljausta kiljauksia
illative kiljaukseen kiljauksiin
singular plural
nominative kiljaus kiljaukset
accusative nom. kiljaus kiljaukset
gen. kiljauksen
genitive kiljauksen kiljausten
kiljauksien
partitive kiljausta kiljauksia
inessive kiljauksessa kiljauksissa
elative kiljauksesta kiljauksista
illative kiljaukseen kiljauksiin
adessive kiljauksella kiljauksilla
ablative kiljaukselta kiljauksilta
allative kiljaukselle kiljauksille
essive kiljauksena kiljauksina
translative kiljaukseksi kiljauksiksi
abessive kiljauksetta kiljauksitta
instructive kiljauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiljaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]