Jump to content

kaartaa

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *kaartadak, equivalent to kaari (bow, arch, curve) +‎ -taa.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑːrtɑːˣ/, [ˈkɑ̝ːrt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑːrtɑː
  • Hyphenation(key): kaar‧taa

Verb

[edit]

kaartaa

  1. (intransitive, of a road, river etc.) to curve, bend, turn
  2. (transitive) to circle, go around [with partitive (optionally with ympäri)]
    kaartaa jokin kaukaato give a wide berth to something, keep one's distance from something
  3. (transitive) to encircle, surround [with direct object or ympäri]
  4. (transitive) to arch
  5. (intransitive, of a bird) to wheel, sweep, soar

Conjugation

[edit]
Inflection of kaartaa (Kotus type 57*K/saartaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarran en kaarra 1st sing. olen kaartanut en ole kaartanut
2nd sing. kaarrat et kaarra 2nd sing. olet kaartanut et ole kaartanut
3rd sing. kaartaa ei kaarra 3rd sing. on kaartanut ei ole kaartanut
1st plur. kaarramme emme kaarra 1st plur. olemme kaartaneet emme ole kaartaneet
2nd plur. kaarratte ette kaarra 2nd plur. olette kaartaneet ette ole kaartaneet
3rd plur. kaartavat eivät kaarra 3rd plur. ovat kaartaneet eivät ole kaartaneet
passive kaarretaan ei kaarreta passive on kaarrettu ei ole kaarrettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaarsin
kaarroin
en kaartanut 1st sing. olin kaartanut en ollut kaartanut
2nd sing. kaarsit
kaarroit
et kaartanut 2nd sing. olit kaartanut et ollut kaartanut
3rd sing. kaarsi
kaartoi
ei kaartanut 3rd sing. oli kaartanut ei ollut kaartanut
1st plur. kaarsimme
kaarroimme
emme kaartaneet 1st plur. olimme kaartaneet emme olleet kaartaneet
2nd plur. kaarsitte
kaarroitte
ette kaartaneet 2nd plur. olitte kaartaneet ette olleet kaartaneet
3rd plur. kaarsivat
kaartoivat
eivät kaartaneet 3rd plur. olivat kaartaneet eivät olleet kaartaneet
passive kaarrettiin ei kaarrettu passive oli kaarrettu ei ollut kaarrettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaartaisin en kaartaisi 1st sing. olisin kaartanut en olisi kaartanut
2nd sing. kaartaisit et kaartaisi 2nd sing. olisit kaartanut et olisi kaartanut
3rd sing. kaartaisi ei kaartaisi 3rd sing. olisi kaartanut ei olisi kaartanut
1st plur. kaartaisimme emme kaartaisi 1st plur. olisimme kaartaneet emme olisi kaartaneet
2nd plur. kaartaisitte ette kaartaisi 2nd plur. olisitte kaartaneet ette olisi kaartaneet
3rd plur. kaartaisivat eivät kaartaisi 3rd plur. olisivat kaartaneet eivät olisi kaartaneet
passive kaarrettaisiin ei kaarrettaisi passive olisi kaarrettu ei olisi kaarrettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kaarra älä kaarra 2nd sing.
3rd sing. kaartakoon älköön kaartako 3rd sing. olkoon kaartanut älköön olko kaartanut
1st plur. kaartakaamme älkäämme kaartako 1st plur.
2nd plur. kaartakaa älkää kaartako 2nd plur.
3rd plur. kaartakoot älkööt kaartako 3rd plur. olkoot kaartaneet älkööt olko kaartaneet
passive kaarrettakoon älköön kaarrettako passive olkoon kaarrettu älköön olko kaarrettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kaartanen en kaartane 1st sing. lienen kaartanut en liene kaartanut
2nd sing. kaartanet et kaartane 2nd sing. lienet kaartanut et liene kaartanut
3rd sing. kaartanee ei kaartane 3rd sing. lienee kaartanut ei liene kaartanut
1st plur. kaartanemme emme kaartane 1st plur. lienemme kaartaneet emme liene kaartaneet
2nd plur. kaartanette ette kaartane 2nd plur. lienette kaartaneet ette liene kaartaneet
3rd plur. kaartanevat eivät kaartane 3rd plur. lienevät kaartaneet eivät liene kaartaneet
passive kaarrettaneen ei kaarrettane passive lienee kaarrettu ei liene kaarrettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kaartaa present kaartava kaarrettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaartaakseni kaartaaksemme
2nd kaartaaksesi kaartaaksenne
3rd kaartaakseen
kaartaaksensa
past kaartanut kaarrettu
2nd inessive2 kaartaessa kaarrettaessa agent4 kaartama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaartaessani kaartaessamme
2nd kaartaessasi kaartaessanne
3rd kaartaessaan
kaartaessansa
negative kaartamaton
instructive kaartaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kaartaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kaartamassa
elative kaartamasta
illative kaartamaan
adessive kaartamalla
abessive kaartamatta
instructive kaartaman kaarrettaman
4th3 verbal noun kaartaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kaartamaisillani kaartamaisillamme
2nd kaartamaisillasi kaartamaisillanne
3rd kaartamaisillaan
kaartamaisillansa

Derived terms

[edit]
nouns
verbs

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *kaartadak. Cognates include Finnish kaartaa and Karelian kuartua.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

kaartaa

  1. (transitive) to surround

Conjugation

[edit]
Conjugation of kaartaa (type 4/antaa, rt-rr gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaarran en kaarra 1st singular oon kaartant, oon kaartanut en oo kaartant, en oo kaartanut
2nd singular kaarrat et kaarra 2nd singular oot kaartant, oot kaartanut et oo kaartant, et oo kaartanut
3rd singular kaartaa ei kaarra 3rd singular ono kaartant, ono kaartanut ei oo kaartant, ei oo kaartanut
1st plural kaarramma emmä kaarra 1st plural oomma kaartaneet emmä oo kaartaneet
2nd plural kaarratta että kaarra 2nd plural ootta kaartaneet että oo kaartaneet
3rd plural kaartaat1), kaartavat2), kaarretaa evät kaarra, ei kaarreta 3rd plural ovat kaartaneet evät oo kaartaneet, ei oo kaarrettu
impersonal kaarretaa ei kaarreta impersonal ono kaarrettu ei oo kaarrettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kaarroin en kaartant, en kaartanut 1st singular olin kaartant, olin kaartanut en olt kaartant, en olt kaartanut
2nd singular kaarroit et kaartant, et kaartanut 2nd singular olit kaartant, olit kaartanut et olt kaartant, et olt kaartanut
3rd singular kaartoi ei kaartant, ei kaartanut 3rd singular oli kaartant, oli kaartanut ei olt kaartant, ei olt kaartanut
1st plural kaarroimma emmä kaartaneet 1st plural olimma kaartaneet emmä olleet kaartaneet
2nd plural kaarroitta että kaartaneet 2nd plural olitta kaartaneet että olleet kaartaneet
3rd plural kaartoit1), kaartoivat2), kaarrettii evät kaartaneet, ei kaarrettu 3rd plural olivat kaartaneet evät olleet kaartaneet, ei olt kaarrettu
impersonal kaarrettii ei kaarrettu impersonal oli kaarrettu ei olt kaarrettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kaartaisin en kaartais 1st singular olisin kaartant, olisin kaartanut en olis kaartant, en olis kaartanut
2nd singular kaartaisit, kaartaist1) et kaartais 2nd singular olisit kaartant, olisit kaartanut et olis kaartant, et olis kaartanut
3rd singular kaartais ei kaartais 3rd singular olis kaartant, olis kaartanut ei olis kaartant, ei olis kaartanut
1st plural kaartaisimma emmä kaartais 1st plural olisimma kaartaneet emmä olis kaartaneet
2nd plural kaartaisitta että kaartais 2nd plural olisitta kaartaneet että olis kaartaneet
3rd plural kaartaisiit1), kaartaisivat2), kaarrettais evät kaartais, ei kaarrettais 3rd plural olisivat kaartaneet evät olis kaartaneet, ei olis kaarrettu
impersonal kaarrettais ei kaarrettais impersonal olis kaarrettu ei olis kaarrettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular kaarra elä kaarra 2nd singular oo kaartant, oo kaartanut elä oo kaartant, elä oo kaartanut
3rd singular kaartakoo elköö kaartako 3rd singular olkoo kaartant, olkoo kaartanut elköö olko kaartant, elköö olko kaartanut
1st plural 1st plural
2nd plural kaartakaa elkää kaartako 2nd plural olkaa kaartaneet elkää olko kaartaneet
3rd plural kaartakoot elkööt kaartako, elköö kaarrettako 3rd plural olkoot kaartaneet elkööt olko kaartaneet, elköö olko kaarrettu
impersonal kaarrettakkoo elköö kaarrettako impersonal olkoo kaarrettu elköö olko kaarrettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kaartanen en kaartane
2nd singular kaartanet et kaartane
3rd singular kaartanoo ei kaartane
1st plural kaartanemma emmä kaartane
2nd plural kaartanetta että kaartane
3rd plural kaartanoot evät kaartane, ei kaarrettane
impersonal kaarrettannoo ei kaarrettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kaartaa present kaartava kaarrettava
2nd inessive kaartajees past kaartant, kaartanut kaarrettu
instructive kaartaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kaartakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kaartamaa
inessive kaartamaas
elative kaartamast
abessive kaartamata
4th nominative kaartamiin
partitive kaartamista, kaartamist

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 149