imettää

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form imettää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

imettämässä

—

elative

imettämästä

—

illative

imettämään

—

adessive

imettämällä

—

abessive

imettämättä

—

instructive

imettämän

imetettämän

4th³

verbal noun

imettäminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	imettämäisilläni	imettämäisillämme
2nd	imettämäisilläsi	imettämäisillänne
3rd	imettämäisillään imettämäisillänsä

Derived terms

nouns

verbs

imetyttää

Anagrams

tietämä

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *imettädäk, equivalent to immiä (“to suck”) +‎ -ttää. Akin to Finnish imettää and Estonian imetada.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈimetːæː/, [ˈime̞tːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈimetːæː/, [ˈime̞tːæː]
Rhymes: -imetːæː
Hyphenation: i‧met‧tää

Verb

imettää

(transitive, usually atelic) to breastfeed

Conjugation

Conjugation of imettää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	imetän	en imetä	1st singular	oon imettänt, oon imettänyt	en oo imettänt, en oo imettänyt
2nd singular	imetät	et imetä	2nd singular	oot imettänt, oot imettänyt	et oo imettänt, et oo imettänyt
3rd singular	imettää	ei imetä	3rd singular	ono imettänt, ono imettänyt	ei oo imettänt, ei oo imettänyt
1st plural	imetämmä	emmä imetä	1st plural	oomma imettänneet	emmä oo imettänneet
2nd plural	imetättä	että imetä	2nd plural	ootta imettänneet	että oo imettänneet
3rd plural	imettäät¹⁾, imettävät²⁾, imetettää	evät imetä, ei imetetä	3rd plural	ovat imettänneet	evät oo imettänneet, ei oo imetetty
impersonal	imetettää	ei imetetä	impersonal	ono imetetty	ei oo imetetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	imetin	en imettänt, en imettänyt	1st singular	olin imettänt, olin imettänyt	en olt imettänt, en olt imettänyt
2nd singular	imetit	et imettänt, et imettänyt	2nd singular	olit imettänt, olit imettänyt	et olt imettänt, et olt imettänyt
3rd singular	imetti	ei imettänt, ei imettänyt	3rd singular	oli imettänt, oli imettänyt	ei olt imettänt, ei olt imettänyt
1st plural	imetimmä	emmä imettänneet	1st plural	olimma imettänneet	emmä olleet imettänneet
2nd plural	imetittä	että imettänneet	2nd plural	olitta imettänneet	että olleet imettänneet
3rd plural	imettiit¹⁾, imettivät²⁾, imetettii	evät imettänneet, ei imetetty	3rd plural	olivat imettänneet	evät olleet imettänneet, ei olt imetetty
impersonal	imetettii	ei imetetty	impersonal	oli imetetty	ei olt imetetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	imettäisin	en imettäis	1st singular	olisin imettänt, olisin imettänyt	en olis imettänt, en olis imettänyt
2nd singular	imettäisit, imettäist¹⁾	et imettäis	2nd singular	olisit imettänt, olisit imettänyt	et olis imettänt, et olis imettänyt
3rd singular	imettäis	ei imettäis	3rd singular	olis imettänt, olis imettänyt	ei olis imettänt, ei olis imettänyt
1st plural	imettäisimmä	emmä imettäis	1st plural	olisimma imettänneet	emmä olis imettänneet
2nd plural	imettäisittä	että imettäis	2nd plural	olisitta imettänneet	että olis imettänneet
3rd plural	imettäisiit¹⁾, imettäisivät²⁾, imetettäis	evät imettäis, ei imetettäis	3rd plural	olisivat imettänneet	evät olis imettänneet, ei olis imetetty
impersonal	imetettäis	ei imetettäis	impersonal	olis imetetty	ei olis imetetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	imetä	elä imetä	2nd singular	oo imettänt, oo imettänyt	elä oo imettänt, elä oo imettänyt
3rd singular	imettäkköö	elköö imettäkö	3rd singular	olkoo imettänt, olkoo imettänyt	elköö olko imettänt, elköö olko imettänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	imettäkkää	elkää imettäkö	2nd plural	olkaa imettänneet	elkää olko imettänneet
3rd plural	imettäkkööt	elkööt imettäkö, elköö imetettäkö	3rd plural	olkoot imettänneet	elkööt olko imettänneet, elköö olko imetetty
impersonal	imetettäköö	elköö imetettäkö	impersonal	olkoo imetetty	elköö olko imetetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	imettänen	en imettäne
2nd singular	imettänet	et imettäne
3rd singular	imettännöö	ei imettäne
1st plural	imettänemmä	emmä imettäne
2nd plural	imettänettä	että imettäne
3rd plural	imettännööt	evät imettäne, ei imetettäne
impersonal	imetettänöö	ei imetettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		imettää	present	imettävä	imetettävä
2nd	inessive	imettäes	past	imettänt, imettänyt	imetetty
2nd	instructive	imettäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (imettäkkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	imettämmää
	inessive	imettämäs
	elative	imettämäst
	abessive	imettämätä
4th	nominative	imettämiin
	partitive	imettämistä, imettämist

Derived terms

imettävä

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 93

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

References