hassuttaa

Finnish

Etymology

hassu +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑsːutːɑːˣ/, [ˈhɑ̝s̠ːut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑsːutːɑː
• Hyphenation^(key): has‧sut‧taa

Verb

hassuttaa (colloquial)

1. (transitive) to fool, to trick

Conjugation

Inflection of hassuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hassutan	en hassuta	1st sing.	olen hassuttanut	en ole hassuttanut
2nd sing.		hassutat	et hassuta	2nd sing.	olet hassuttanut	et ole hassuttanut
3rd sing.		hassuttaa	ei hassuta	3rd sing.	on hassuttanut	ei ole hassuttanut
1st plur.		hassutamme	emme hassuta	1st plur.	olemme hassuttaneet	emme ole hassuttaneet
2nd plur.		hassutatte	ette hassuta	2nd plur.	olette hassuttaneet	ette ole hassuttaneet
3rd plur.		hassuttavat	eivät hassuta	3rd plur.	ovat hassuttaneet	eivät ole hassuttaneet
passive		hassutetaan	ei hassuteta	passive	on hassutettu	ei ole hassutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hassutin	en hassuttanut	1st sing.	olin hassuttanut	en ollut hassuttanut
2nd sing.		hassutit	et hassuttanut	2nd sing.	olit hassuttanut	et ollut hassuttanut
3rd sing.		hassutti	ei hassuttanut	3rd sing.	oli hassuttanut	ei ollut hassuttanut
1st plur.		hassutimme	emme hassuttaneet	1st plur.	olimme hassuttaneet	emme olleet hassuttaneet
2nd plur.		hassutitte	ette hassuttaneet	2nd plur.	olitte hassuttaneet	ette olleet hassuttaneet
3rd plur.		hassuttivat	eivät hassuttaneet	3rd plur.	olivat hassuttaneet	eivät olleet hassuttaneet
passive		hassutettiin	ei hassutettu	passive	oli hassutettu	ei ollut hassutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hassuttaisin	en hassuttaisi	1st sing.	olisin hassuttanut	en olisi hassuttanut
2nd sing.		hassuttaisit	et hassuttaisi	2nd sing.	olisit hassuttanut	et olisi hassuttanut
3rd sing.		hassuttaisi	ei hassuttaisi	3rd sing.	olisi hassuttanut	ei olisi hassuttanut
1st plur.		hassuttaisimme	emme hassuttaisi	1st plur.	olisimme hassuttaneet	emme olisi hassuttaneet
2nd plur.		hassuttaisitte	ette hassuttaisi	2nd plur.	olisitte hassuttaneet	ette olisi hassuttaneet
3rd plur.		hassuttaisivat	eivät hassuttaisi	3rd plur.	olisivat hassuttaneet	eivät olisi hassuttaneet
passive		hassutettaisiin	ei hassutettaisi	passive	olisi hassutettu	ei olisi hassutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hassuta	älä hassuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hassuttakoon	älköön hassuttako	3rd sing.	olkoon hassuttanut	älköön olko hassuttanut
1st plur.		hassuttakaamme	älkäämme hassuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		hassuttakaa	älkää hassuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hassuttakoot	älkööt hassuttako	3rd plur.	olkoot hassuttaneet	älkööt olko hassuttaneet
passive		hassutettakoon	älköön hassutettako	passive	olkoon hassutettu	älköön olko hassutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hassuttanen	en hassuttane	1st sing.	lienen hassuttanut	en liene hassuttanut
2nd sing.		hassuttanet	et hassuttane	2nd sing.	lienet hassuttanut	et liene hassuttanut
3rd sing.		hassuttanee	ei hassuttane	3rd sing.	lienee hassuttanut	ei liene hassuttanut
1st plur.		hassuttanemme	emme hassuttane	1st plur.	lienemme hassuttaneet	emme liene hassuttaneet
2nd plur.		hassuttanette	ette hassuttane	2nd plur.	lienette hassuttaneet	ette liene hassuttaneet
3rd plur.		hassuttanevat	eivät hassuttane	3rd plur.	lienevät hassuttaneet	eivät liene hassuttaneet
passive		hassutettaneen	ei hassutettane	passive	lienee hassutettu	ei liene hassutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hassuttaa		present	hassuttava	hassutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hassuttaakseni hassuttaaksemme 2nd hassuttaaksesi hassuttaaksenne 3rd hassuttaakseen hassuttaaksensa		past	hassuttanut	hassutettu
2nd	inessive2	hassuttaessa	hassutettaessa	agent4	hassuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hassuttaessani hassuttaessamme 2nd hassuttaessasi hassuttaessanne 3rd hassuttaessaan hassuttaessansa		negative	hassuttamaton
	instructive	hassuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form hassuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hassuttamassa	—
	elative	hassuttamasta	—
	illative	hassuttamaan	—
	adessive	hassuttamalla	—
	abessive	hassuttamatta	—
	instructive	hassuttaman	hassutettaman
4th3	verbal noun	hassuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hassuttamaisillani hassuttamaisillamme 2nd hassuttamaisillasi hassuttamaisillanne 3rd hassuttamaisillaan hassuttamaisillansa

Derived terms

• hassutella
• hassuttaminen
• hassutus

 

Further reading

• “hassuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• tussahtaa