Jump to content

hassutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hassuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑsːutus/, [ˈhɑ̝s̠ːut̪us̠]
  • Rhymes: -ɑsːutus
  • Hyphenation(key): has‧su‧tus

Noun

[edit]

hassutus (colloquial)

  1. fooling, tricking

Declension

[edit]
Inflection of hassutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative hassutus hassutukset
genitive hassutuksen hassutusten
hassutuksien
partitive hassutusta hassutuksia
illative hassutukseen hassutuksiin
singular plural
nominative hassutus hassutukset
accusative nom. hassutus hassutukset
gen. hassutuksen
genitive hassutuksen hassutusten
hassutuksien
partitive hassutusta hassutuksia
inessive hassutuksessa hassutuksissa
elative hassutuksesta hassutuksista
illative hassutukseen hassutuksiin
adessive hassutuksella hassutuksilla
ablative hassutukselta hassutuksilta
allative hassutukselle hassutuksille
essive hassutuksena hassutuksina
translative hassutukseksi hassutuksiksi
abessive hassutuksetta hassutuksitta
instructive hassutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hassutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]