hajota

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑjotɑˣ/, [ˈhɑ̝jo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑjotɑ
• Syllabification^(key): ha‧jo‧ta

Etymology 1

haja- +‎ -ota. Compare hajalla.

Verb

hajota (intransitive)

1. to disperse, scatter, break up, run in all directions

   Synonym: hajaantua

2. to break (up/open/into pieces), shatter, fall to pieces, fall/come apart (at the seams) crack up (also figuratively)

   Synonyms: mennä rikki, särkyä

3. to dissolve, disperse, dissipate, (be) scatter(ed)

   Synonym: haihtua

4. to disband (militarily); to dissolve (of a committee, commission, government, parliament, etc.), recess, split/divide up

   Synonym: hajaantua

5. (chemistry) to decompose (separate or break down into its components)

   Synonym: hajaantua

6. (military slang) to lose one's spirit due to, get depressed by [with elative or illative or allative] (esp. a camp or heavy physical education)

   Synonyms: masentua, lannistua

Conjugation

Inflection of hajota (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoan	en hajoa	1st sing.	olen hajonnut	en ole hajonnut
2nd sing.		hajoat	et hajoa	2nd sing.	olet hajonnut	et ole hajonnut
3rd sing.		hajoaa	ei hajoa	3rd sing.	on hajonnut	ei ole hajonnut
1st plur.		hajoamme	emme hajoa	1st plur.	olemme hajonneet	emme ole hajonneet
2nd plur.		hajoatte	ette hajoa	2nd plur.	olette hajonneet	ette ole hajonneet
3rd plur.		hajoavat	eivät hajoa	3rd plur.	ovat hajonneet	eivät ole hajonneet
passive		hajotaan	ei hajota	passive	on hajottu	ei ole hajottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajosin	en hajonnut	1st sing.	olin hajonnut	en ollut hajonnut
2nd sing.		hajosit	et hajonnut	2nd sing.	olit hajonnut	et ollut hajonnut
3rd sing.		hajosi	ei hajonnut	3rd sing.	oli hajonnut	ei ollut hajonnut
1st plur.		hajosimme	emme hajonneet	1st plur.	olimme hajonneet	emme olleet hajonneet
2nd plur.		hajositte	ette hajonneet	2nd plur.	olitte hajonneet	ette olleet hajonneet
3rd plur.		hajosivat	eivät hajonneet	3rd plur.	olivat hajonneet	eivät olleet hajonneet
passive		hajottiin	ei hajottu	passive	oli hajottu	ei ollut hajottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoaisin hajoisin	en hajoaisi en hajoisi	1st sing.	olisin hajonnut	en olisi hajonnut
2nd sing.		hajoaisit hajoisit	et hajoaisi et hajoisi	2nd sing.	olisit hajonnut	et olisi hajonnut
3rd sing.		hajoaisi hajoisi	ei hajoaisi ei hajoisi	3rd sing.	olisi hajonnut	ei olisi hajonnut
1st plur.		hajoaisimme hajoisimme	emme hajoaisi emme hajoisi	1st plur.	olisimme hajonneet	emme olisi hajonneet
2nd plur.		hajoaisitte hajoisitte	ette hajoaisi ette hajoisi	2nd plur.	olisitte hajonneet	ette olisi hajonneet
3rd plur.		hajoaisivat hajoisivat	eivät hajoaisi eivät hajoisi	3rd plur.	olisivat hajonneet	eivät olisi hajonneet
passive		hajottaisiin	ei hajottaisi	passive	olisi hajottu	ei olisi hajottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hajoa	älä hajoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hajotkoon	älköön hajotko	3rd sing.	olkoon hajonnut	älköön olko hajonnut
1st plur.		hajotkaamme	älkäämme hajotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hajotkaa	älkää hajotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hajotkoot	älkööt hajotko	3rd plur.	olkoot hajonneet	älkööt olko hajonneet
passive		hajottakoon	älköön hajottako	passive	olkoon hajottu	älköön olko hajottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajonnen	en hajonne	1st sing.	lienen hajonnut	en liene hajonnut
2nd sing.		hajonnet	et hajonne	2nd sing.	lienet hajonnut	et liene hajonnut
3rd sing.		hajonnee	ei hajonne	3rd sing.	lienee hajonnut	ei liene hajonnut
1st plur.		hajonnemme	emme hajonne	1st plur.	lienemme hajonneet	emme liene hajonneet
2nd plur.		hajonnette	ette hajonne	2nd plur.	lienette hajonneet	ette liene hajonneet
3rd plur.		hajonnevat	eivät hajonne	3rd plur.	lienevät hajonneet	eivät liene hajonneet
passive		hajottaneen	ei hajottane	passive	lienee hajottu	ei liene hajottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hajota		present	hajoava	hajottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajotakseni hajotaksemme 2nd hajotaksesi hajotaksenne 3rd hajotakseen hajotaksensa		past	hajonnut	hajottu
2nd	inessive2	hajotessa	hajottaessa	agent4	hajoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajotessani hajotessamme 2nd hajotessasi hajotessanne 3rd hajotessaan hajotessansa		negative	hajoamaton
	instructive	hajoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hajoamassa	—
	elative	hajoamasta	—
	illative	hajoamaan	—
	adessive	hajoamalla	—
	abessive	hajoamatta	—
	instructive	hajoaman	hajottaman
4th3	verbal noun	hajoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajoamaisillani hajoamaisillamme 2nd hajoamaisillasi hajoamaisillanne 3rd hajoamaisillaan hajoamaisillansa

Derived terms

adjectives

• hajoamaton

 

nouns

• hajoaminen
• hajonta
• hajotelma

 

verbs

• hajoilla
• hajottaa

 

Related terms

• haja- (“scattered, dispersed”)
• hajaantua (“to disperse”)
• hajalla (“apart; dispersed, scattered, in pieces; smashed, broken; disassembled”)
• hajalle (“apart; dispersed; smashed; broken; disassembled; scattered; in pieces”)
• hajanainen (“scattered, dispersed; sporadic; incoherent”)
• hajonta (“dispersion; deviation”)
• hajottaa (“to scatter, disperse, break up, dissipate, drive off, send scurrying”)

 

Further reading

• “hajota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

hajota

1. inflection of hajottaa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• hajoat, johtaa, ohjaat, ohjata, tahoja