hajoilla

Finnish

Etymology

hajota +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑjoi̯lːɑˣ/, [ˈhɑ̝jo̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑjoilːɑ
• Hyphenation^(key): ha‧joil‧la

Verb

hajoilla

1. (intransitive) frequentative of hajota (“to break or break down”)
2. (intransitive, figuratively) to fall apart

Conjugation

Inflection of hajoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoilen	en hajoile	1st sing.	olen hajoillut	en ole hajoillut
2nd sing.		hajoilet	et hajoile	2nd sing.	olet hajoillut	et ole hajoillut
3rd sing.		hajoilee	ei hajoile	3rd sing.	on hajoillut	ei ole hajoillut
1st plur.		hajoilemme	emme hajoile	1st plur.	olemme hajoilleet	emme ole hajoilleet
2nd plur.		hajoilette	ette hajoile	2nd plur.	olette hajoilleet	ette ole hajoilleet
3rd plur.		hajoilevat	eivät hajoile	3rd plur.	ovat hajoilleet	eivät ole hajoilleet
passive		hajoillaan	ei hajoilla	passive	on hajoiltu	ei ole hajoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoilin	en hajoillut	1st sing.	olin hajoillut	en ollut hajoillut
2nd sing.		hajoilit	et hajoillut	2nd sing.	olit hajoillut	et ollut hajoillut
3rd sing.		hajoili	ei hajoillut	3rd sing.	oli hajoillut	ei ollut hajoillut
1st plur.		hajoilimme	emme hajoilleet	1st plur.	olimme hajoilleet	emme olleet hajoilleet
2nd plur.		hajoilitte	ette hajoilleet	2nd plur.	olitte hajoilleet	ette olleet hajoilleet
3rd plur.		hajoilivat	eivät hajoilleet	3rd plur.	olivat hajoilleet	eivät olleet hajoilleet
passive		hajoiltiin	ei hajoiltu	passive	oli hajoiltu	ei ollut hajoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoilisin	en hajoilisi	1st sing.	olisin hajoillut	en olisi hajoillut
2nd sing.		hajoilisit	et hajoilisi	2nd sing.	olisit hajoillut	et olisi hajoillut
3rd sing.		hajoilisi	ei hajoilisi	3rd sing.	olisi hajoillut	ei olisi hajoillut
1st plur.		hajoilisimme	emme hajoilisi	1st plur.	olisimme hajoilleet	emme olisi hajoilleet
2nd plur.		hajoilisitte	ette hajoilisi	2nd plur.	olisitte hajoilleet	ette olisi hajoilleet
3rd plur.		hajoilisivat	eivät hajoilisi	3rd plur.	olisivat hajoilleet	eivät olisi hajoilleet
passive		hajoiltaisiin	ei hajoiltaisi	passive	olisi hajoiltu	ei olisi hajoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hajoile	älä hajoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hajoilkoon	älköön hajoilko	3rd sing.	olkoon hajoillut	älköön olko hajoillut
1st plur.		hajoilkaamme	älkäämme hajoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hajoilkaa	älkää hajoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hajoilkoot	älkööt hajoilko	3rd plur.	olkoot hajoilleet	älkööt olko hajoilleet
passive		hajoiltakoon	älköön hajoiltako	passive	olkoon hajoiltu	älköön olko hajoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hajoillen	en hajoille	1st sing.	lienen hajoillut	en liene hajoillut
2nd sing.		hajoillet	et hajoille	2nd sing.	lienet hajoillut	et liene hajoillut
3rd sing.		hajoillee	ei hajoille	3rd sing.	lienee hajoillut	ei liene hajoillut
1st plur.		hajoillemme	emme hajoille	1st plur.	lienemme hajoilleet	emme liene hajoilleet
2nd plur.		hajoillette	ette hajoille	2nd plur.	lienette hajoilleet	ette liene hajoilleet
3rd plur.		hajoillevat	eivät hajoille	3rd plur.	lienevät hajoilleet	eivät liene hajoilleet
passive		hajoiltaneen	ei hajoiltane	passive	lienee hajoiltu	ei liene hajoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hajoilla		present	hajoileva	hajoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajoillakseni hajoillaksemme 2nd hajoillaksesi hajoillaksenne 3rd hajoillakseen hajoillaksensa		past	hajoillut	hajoiltu
2nd	inessive2	hajoillessa	hajoiltaessa	agent4	hajoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajoillessani hajoillessamme 2nd hajoillessasi hajoillessanne 3rd hajoillessaan hajoillessansa		negative	hajoilematon
	instructive	hajoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hajoilemassa	—
	elative	hajoilemasta	—
	illative	hajoilemaan	—
	adessive	hajoilemalla	—
	abessive	hajoilematta	—
	instructive	hajoileman	hajoiltaman
4th3	verbal noun	hajoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hajoilemaisillani hajoilemaisillamme 2nd hajoilemaisillasi hajoilemaisillanne 3rd hajoilemaisillaan hajoilemaisillansa

Anagrams

• ohjailla