hönkä

Finnish

Etymology

Irregularly from *hengätä (see henkiä); if of descriptive nature, this would also explain the change e > ö.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhøŋkæ/, [ˈhø̞ŋk̟æ]
• Rhymes: -øŋkæ
• Hyphenation^(key): hön‧kä

Noun

hönkä (informal)

1. breath(ing), puff(ing)
2. (figurative) vigor
3. fumes (out of a machine, etc.)

Declension

Inflection of hönkä (Kotus type 10*G/koira, nk-ng gradation)
nominative		hönkä	höngät
genitive		höngän	hönkien
partitive		hönkää	hönkiä
illative		hönkään	hönkiin
		singular	plural
nominative		hönkä	höngät
accusative	nom.	hönkä	höngät
	gen.	höngän
genitive		höngän	hönkien hönkäin rare
partitive		hönkää	hönkiä
inessive		höngässä	höngissä
elative		höngästä	höngistä
illative		hönkään	hönkiin
adessive		höngällä	höngillä
ablative		höngältä	höngiltä
allative		höngälle	höngille
essive		hönkänä	hönkinä
translative		höngäksi	höngiksi
abessive		höngättä	höngittä
instructive		—	höngin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hönkä (Kotus type 10*G/koira, nk-ng gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hönkäni hönkäni accusative nom. hönkäni hönkäni gen. hönkäni genitive hönkäni hönkieni hönkäini rare partitive hönkääni hönkiäni inessive höngässäni höngissäni elative höngästäni höngistäni illative hönkääni hönkiini adessive höngälläni höngilläni ablative höngältäni höngiltäni allative höngälleni höngilleni essive hönkänäni hönkinäni translative höngäkseni höngikseni abessive höngättäni höngittäni instructive — — comitative — hönkineni second-person singular possessor singular plural nominative hönkäsi hönkäsi accusative nom. hönkäsi hönkäsi gen. hönkäsi genitive hönkäsi hönkiesi hönkäisi rare partitive hönkääsi hönkiäsi inessive höngässäsi höngissäsi elative höngästäsi höngistäsi illative hönkääsi hönkiisi adessive höngälläsi höngilläsi ablative höngältäsi höngiltäsi allative höngällesi höngillesi essive hönkänäsi hönkinäsi translative höngäksesi höngiksesi abessive höngättäsi höngittäsi instructive — — comitative — hönkinesi first-person plural possessor singular plural nominative hönkämme hönkämme accusative nom. hönkämme hönkämme gen. hönkämme genitive hönkämme hönkiemme hönkäimme rare partitive hönkäämme hönkiämme inessive höngässämme höngissämme elative höngästämme höngistämme illative hönkäämme hönkiimme adessive höngällämme höngillämme ablative höngältämme höngiltämme allative höngällemme höngillemme essive hönkänämme hönkinämme translative höngäksemme höngiksemme abessive höngättämme höngittämme instructive — — comitative — hönkinemme second-person plural possessor singular plural nominative hönkänne hönkänne accusative nom. hönkänne hönkänne gen. hönkänne genitive hönkänne hönkienne hönkäinne rare partitive hönkäänne hönkiänne inessive höngässänne höngissänne elative höngästänne höngistänne illative hönkäänne hönkiinne adessive höngällänne höngillänne ablative höngältänne höngiltänne allative höngällenne höngillenne essive hönkänänne hönkinänne translative höngäksenne höngiksenne abessive höngättänne höngittänne instructive — — comitative — hönkinenne third-person possessor singular plural nominative hönkänsä hönkänsä accusative nom. hönkänsä hönkänsä gen. hönkänsä genitive hönkänsä hönkiensä hönkäinsä rare partitive hönkäänsä hönkiään hönkiänsä inessive höngässään höngässänsä höngissään höngissänsä elative höngästään höngästänsä höngistään höngistänsä illative hönkäänsä hönkiinsä adessive höngällään höngällänsä höngillään höngillänsä ablative höngältään höngältänsä höngiltään höngiltänsä allative höngälleen höngällensä höngilleen höngillensä essive hönkänään hönkänänsä hönkinään hönkinänsä translative höngäkseen höngäksensä höngikseen höngiksensä abessive höngättään höngättänsä höngittään höngittänsä instructive — — comitative — hönkineen hönkinensä

Derived terms

• hönkiä
• hönkäistä

 

Related terms

• hönkää

Further reading

• “hönkä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hänkö, köhnä, nähkö

Ingrian

Etymology

Probably related to Finnish hönkä (“breath”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhøŋkæ/, [ˈhø̞ŋk]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhøŋkæ/, [ˈhø̞ŋɡ̊æ]
• Rhymes: -øŋk, -øŋkæ
• Hyphenation: hön‧kä

Noun

hönkä

1. ripple (rounded wave caused by a boat or ship)

Declension

Declension of hönkä (type 3/koira, nk-ng gradation)
	singular	plural
nominative	hönkä	höngät
genitive	höngän	hönkiin
partitive	hönkää	hönkiä
illative	hönkää	hönkii
inessive	höngääs	höngiis
elative	höngäst	höngist
allative	höngälle	höngille
adessive	höngääl	höngiil
ablative	höngält	höngilt
translative	höngäks	höngiks
essive	hönkännä, hönkään	hönkinnä, hönkiin
exessive1)	hönkänt	hönkint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 85