eriaikainen

Finnish

Etymology

eri +‎ aikainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeriˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈe̞riˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑikɑinen
• Hyphenation^(key): eri‧aikai‧nen

Adjective

eriaikainen

1. nonsimultaneous

Declension

Inflection of eriaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		eriaikainen	eriaikaiset
genitive		eriaikaisen	eriaikaisten eriaikaisien
partitive		eriaikaista	eriaikaisia
illative		eriaikaiseen	eriaikaisiin
		singular	plural
nominative		eriaikainen	eriaikaiset
accusative	nom.	eriaikainen	eriaikaiset
	gen.	eriaikaisen
genitive		eriaikaisen	eriaikaisten eriaikaisien
partitive		eriaikaista	eriaikaisia
inessive		eriaikaisessa	eriaikaisissa
elative		eriaikaisesta	eriaikaisista
illative		eriaikaiseen	eriaikaisiin
adessive		eriaikaisella	eriaikaisilla
ablative		eriaikaiselta	eriaikaisilta
allative		eriaikaiselle	eriaikaisille
essive		eriaikaisena	eriaikaisina
translative		eriaikaiseksi	eriaikaisiksi
abessive		eriaikaisetta	eriaikaisitta
instructive		—	eriaikaisin
comitative		—	eriaikaisine

Possessive forms of eriaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative eriaikaiseni eriaikaiseni accusative nom. eriaikaiseni eriaikaiseni gen. eriaikaiseni genitive eriaikaiseni eriaikaisteni eriaikaisieni partitive eriaikaistani eriaikaisiani inessive eriaikaisessani eriaikaisissani elative eriaikaisestani eriaikaisistani illative eriaikaiseeni eriaikaisiini adessive eriaikaisellani eriaikaisillani ablative eriaikaiseltani eriaikaisiltani allative eriaikaiselleni eriaikaisilleni essive eriaikaisenani eriaikaisinani translative eriaikaisekseni eriaikaisikseni abessive eriaikaisettani eriaikaisittani instructive — — comitative — eriaikaisineni second-person singular possessor singular plural nominative eriaikaisesi eriaikaisesi accusative nom. eriaikaisesi eriaikaisesi gen. eriaikaisesi genitive eriaikaisesi eriaikaistesi eriaikaisiesi partitive eriaikaistasi eriaikaisiasi inessive eriaikaisessasi eriaikaisissasi elative eriaikaisestasi eriaikaisistasi illative eriaikaiseesi eriaikaisiisi adessive eriaikaisellasi eriaikaisillasi ablative eriaikaiseltasi eriaikaisiltasi allative eriaikaisellesi eriaikaisillesi essive eriaikaisenasi eriaikaisinasi translative eriaikaiseksesi eriaikaisiksesi abessive eriaikaisettasi eriaikaisittasi instructive — — comitative — eriaikaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative eriaikaisemme eriaikaisemme accusative nom. eriaikaisemme eriaikaisemme gen. eriaikaisemme genitive eriaikaisemme eriaikaistemme eriaikaisiemme partitive eriaikaistamme eriaikaisiamme inessive eriaikaisessamme eriaikaisissamme elative eriaikaisestamme eriaikaisistamme illative eriaikaiseemme eriaikaisiimme adessive eriaikaisellamme eriaikaisillamme ablative eriaikaiseltamme eriaikaisiltamme allative eriaikaisellemme eriaikaisillemme essive eriaikaisenamme eriaikaisinamme translative eriaikaiseksemme eriaikaisiksemme abessive eriaikaisettamme eriaikaisittamme instructive — — comitative — eriaikaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative eriaikaisenne eriaikaisenne accusative nom. eriaikaisenne eriaikaisenne gen. eriaikaisenne genitive eriaikaisenne eriaikaistenne eriaikaisienne partitive eriaikaistanne eriaikaisianne inessive eriaikaisessanne eriaikaisissanne elative eriaikaisestanne eriaikaisistanne illative eriaikaiseenne eriaikaisiinne adessive eriaikaisellanne eriaikaisillanne ablative eriaikaiseltanne eriaikaisiltanne allative eriaikaisellenne eriaikaisillenne essive eriaikaisenanne eriaikaisinanne translative eriaikaiseksenne eriaikaisiksenne abessive eriaikaisettanne eriaikaisittanne instructive — — comitative — eriaikaisinenne third-person possessor singular plural nominative eriaikaisensa eriaikaisensa accusative nom. eriaikaisensa eriaikaisensa gen. eriaikaisensa genitive eriaikaisensa eriaikaistensa eriaikaisiensa partitive eriaikaistaan eriaikaistansa eriaikaisiaan eriaikaisiansa inessive eriaikaisessaan eriaikaisessansa eriaikaisissaan eriaikaisissansa elative eriaikaisestaan eriaikaisestansa eriaikaisistaan eriaikaisistansa illative eriaikaiseensa eriaikaisiinsa adessive eriaikaisellaan eriaikaisellansa eriaikaisillaan eriaikaisillansa ablative eriaikaiseltaan eriaikaiseltansa eriaikaisiltaan eriaikaisiltansa allative eriaikaiselleen eriaikaisellensa eriaikaisilleen eriaikaisillensa essive eriaikaisenaan eriaikaisenansa eriaikaisinaan eriaikaisinansa translative eriaikaisekseen eriaikaiseksensa eriaikaisikseen eriaikaisiksensa abessive eriaikaisettaan eriaikaisettansa eriaikaisittaan eriaikaisittansa instructive — — comitative — eriaikaisineen eriaikaisinensa

Derived terms

• eriaikaisesti
• eriaikaisuus

 

See also

• samanaikainen
• peräkkäinen
• rinnakkainen

Further reading

• “eriaikainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02