eriaikaisuus

Finnish

Etymology

eriaikainen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeriˌɑi̯kɑi̯suːs/, [ˈe̞riˌɑ̝i̯kɑ̝i̯s̠uːs̠]
• Rhymes: -ɑikɑisuːs
• Syllabification^(key): e‧ri‧ai‧kai‧suus

Noun

eriaikaisuus

1. nonsimultaneity

Declension

Inflection of eriaikaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		eriaikaisuus	eriaikaisuudet
genitive		eriaikaisuuden	eriaikaisuuksien
partitive		eriaikaisuutta	eriaikaisuuksia
illative		eriaikaisuuteen	eriaikaisuuksiin
		singular	plural
nominative		eriaikaisuus	eriaikaisuudet
accusative	nom.	eriaikaisuus	eriaikaisuudet
	gen.	eriaikaisuuden
genitive		eriaikaisuuden	eriaikaisuuksien
partitive		eriaikaisuutta	eriaikaisuuksia
inessive		eriaikaisuudessa	eriaikaisuuksissa
elative		eriaikaisuudesta	eriaikaisuuksista
illative		eriaikaisuuteen	eriaikaisuuksiin
adessive		eriaikaisuudella	eriaikaisuuksilla
ablative		eriaikaisuudelta	eriaikaisuuksilta
allative		eriaikaisuudelle	eriaikaisuuksille
essive		eriaikaisuutena	eriaikaisuuksina
translative		eriaikaisuudeksi	eriaikaisuuksiksi
abessive		eriaikaisuudetta	eriaikaisuuksitta
instructive		—	eriaikaisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of eriaikaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative eriaikaisuuteni eriaikaisuuteni accusative nom. eriaikaisuuteni eriaikaisuuteni gen. eriaikaisuuteni genitive eriaikaisuuteni eriaikaisuuksieni partitive eriaikaisuuttani eriaikaisuuksiani inessive eriaikaisuudessani eriaikaisuuksissani elative eriaikaisuudestani eriaikaisuuksistani illative eriaikaisuuteeni eriaikaisuuksiini adessive eriaikaisuudellani eriaikaisuuksillani ablative eriaikaisuudeltani eriaikaisuuksiltani allative eriaikaisuudelleni eriaikaisuuksilleni essive eriaikaisuutenani eriaikaisuuksinani translative eriaikaisuudekseni eriaikaisuuksikseni abessive eriaikaisuudettani eriaikaisuuksittani instructive — — comitative — eriaikaisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative eriaikaisuutesi eriaikaisuutesi accusative nom. eriaikaisuutesi eriaikaisuutesi gen. eriaikaisuutesi genitive eriaikaisuutesi eriaikaisuuksiesi partitive eriaikaisuuttasi eriaikaisuuksiasi inessive eriaikaisuudessasi eriaikaisuuksissasi elative eriaikaisuudestasi eriaikaisuuksistasi illative eriaikaisuuteesi eriaikaisuuksiisi adessive eriaikaisuudellasi eriaikaisuuksillasi ablative eriaikaisuudeltasi eriaikaisuuksiltasi allative eriaikaisuudellesi eriaikaisuuksillesi essive eriaikaisuutenasi eriaikaisuuksinasi translative eriaikaisuudeksesi eriaikaisuuksiksesi abessive eriaikaisuudettasi eriaikaisuuksittasi instructive — — comitative — eriaikaisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative eriaikaisuutemme eriaikaisuutemme accusative nom. eriaikaisuutemme eriaikaisuutemme gen. eriaikaisuutemme genitive eriaikaisuutemme eriaikaisuuksiemme partitive eriaikaisuuttamme eriaikaisuuksiamme inessive eriaikaisuudessamme eriaikaisuuksissamme elative eriaikaisuudestamme eriaikaisuuksistamme illative eriaikaisuuteemme eriaikaisuuksiimme adessive eriaikaisuudellamme eriaikaisuuksillamme ablative eriaikaisuudeltamme eriaikaisuuksiltamme allative eriaikaisuudellemme eriaikaisuuksillemme essive eriaikaisuutenamme eriaikaisuuksinamme translative eriaikaisuudeksemme eriaikaisuuksiksemme abessive eriaikaisuudettamme eriaikaisuuksittamme instructive — — comitative — eriaikaisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative eriaikaisuutenne eriaikaisuutenne accusative nom. eriaikaisuutenne eriaikaisuutenne gen. eriaikaisuutenne genitive eriaikaisuutenne eriaikaisuuksienne partitive eriaikaisuuttanne eriaikaisuuksianne inessive eriaikaisuudessanne eriaikaisuuksissanne elative eriaikaisuudestanne eriaikaisuuksistanne illative eriaikaisuuteenne eriaikaisuuksiinne adessive eriaikaisuudellanne eriaikaisuuksillanne ablative eriaikaisuudeltanne eriaikaisuuksiltanne allative eriaikaisuudellenne eriaikaisuuksillenne essive eriaikaisuutenanne eriaikaisuuksinanne translative eriaikaisuudeksenne eriaikaisuuksiksenne abessive eriaikaisuudettanne eriaikaisuuksittanne instructive — — comitative — eriaikaisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative eriaikaisuutensa eriaikaisuutensa accusative nom. eriaikaisuutensa eriaikaisuutensa gen. eriaikaisuutensa genitive eriaikaisuutensa eriaikaisuuksiensa partitive eriaikaisuuttaan eriaikaisuuttansa eriaikaisuuksiaan eriaikaisuuksiansa inessive eriaikaisuudessaan eriaikaisuudessansa eriaikaisuuksissaan eriaikaisuuksissansa elative eriaikaisuudestaan eriaikaisuudestansa eriaikaisuuksistaan eriaikaisuuksistansa illative eriaikaisuuteensa eriaikaisuuksiinsa adessive eriaikaisuudellaan eriaikaisuudellansa eriaikaisuuksillaan eriaikaisuuksillansa ablative eriaikaisuudeltaan eriaikaisuudeltansa eriaikaisuuksiltaan eriaikaisuuksiltansa allative eriaikaisuudelleen eriaikaisuudellensa eriaikaisuuksilleen eriaikaisuuksillensa essive eriaikaisuutenaan eriaikaisuutenansa eriaikaisuuksinaan eriaikaisuuksinansa translative eriaikaisuudekseen eriaikaisuudeksensa eriaikaisuuksikseen eriaikaisuuksiksensa abessive eriaikaisuudettaan eriaikaisuudettansa eriaikaisuuksittaan eriaikaisuuksittansa instructive — — comitative — eriaikaisuuksineen eriaikaisuuksinensa

Further reading

• “eriaikaisuus”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02