ääntää

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form ääntää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

ääntämässä

—

elative

ääntämästä

—

illative

ääntämään

—

adessive

ääntämällä

—

abessive

ääntämättä

—

instructive

ääntämän

äännettämän

4th³

verbal noun

ääntäminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	ääntämäisilläni	ääntämäisillämme
2nd	ääntämäisilläsi	ääntämäisillänne
3rd	ääntämäisillään ääntämäisillänsä

Synonyms

(to pronounce, enunciate): lausua

Derived terms

nouns

adjectives

verbs

Ingrian

Etymology

From ääni (“sound”) +‎ -tää. Akin to Finnish ääntää.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈæːntæː/, [ˈæːntæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈæːntæː/, [ˈæːntæː]
Rhymes: -æːntæː
Hyphenation: ään‧tää

Verb

ääntää

(intransitive) to sound
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 42:
  Ääntää nurkaas, patsain pääl.
  It sounds in the corner, on top of a column.

Conjugation

Conjugation of ääntää (type 3/kyntää, nt-nn gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	äännän	en äännä	1st singular	oon ääntänt, oon ääntänyt	en oo ääntänt, en oo ääntänyt
2nd singular	äännät	et äännä	2nd singular	oot ääntänt, oot ääntänyt	et oo ääntänt, et oo ääntänyt
3rd singular	ääntää	ei äännä	3rd singular	ono ääntänt, ono ääntänyt	ei oo ääntänt, ei oo ääntänyt
1st plural	äännämmä	emmä äännä	1st plural	oomma ääntäneet	emmä oo ääntäneet
2nd plural	äännättä	että äännä	2nd plural	ootta ääntäneet	että oo ääntäneet
3rd plural	ääntäät¹⁾, ääntävät²⁾, äännetää	evät äännä, ei äännetä	3rd plural	ovat ääntäneet	evät oo ääntäneet, ei oo äännetty
impersonal	äännetää	ei äännetä	impersonal	ono äännetty	ei oo äännetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	äänsin	en ääntänt, en ääntänyt	1st singular	olin ääntänt, olin ääntänyt	en olt ääntänt, en olt ääntänyt
2nd singular	äänsit	et ääntänt, et ääntänyt	2nd singular	olit ääntänt, olit ääntänyt	et olt ääntänt, et olt ääntänyt
3rd singular	äänsi	ei ääntänt, ei ääntänyt	3rd singular	oli ääntänt, oli ääntänyt	ei olt ääntänt, ei olt ääntänyt
1st plural	äänsimmä	emmä ääntäneet	1st plural	olimma ääntäneet	emmä olleet ääntäneet
2nd plural	äänsittä	että ääntäneet	2nd plural	olitta ääntäneet	että olleet ääntäneet
3rd plural	äänsiit¹⁾, äänsivät²⁾, äännettii	evät ääntäneet, ei äännetty	3rd plural	olivat ääntäneet	evät olleet ääntäneet, ei olt äännetty
impersonal	äännettii	ei äännetty	impersonal	oli äännetty	ei olt äännetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ääntäisin	en ääntäis	1st singular	olisin ääntänt, olisin ääntänyt	en olis ääntänt, en olis ääntänyt
2nd singular	ääntäisit, ääntäist¹⁾	et ääntäis	2nd singular	olisit ääntänt, olisit ääntänyt	et olis ääntänt, et olis ääntänyt
3rd singular	ääntäis	ei ääntäis	3rd singular	olis ääntänt, olis ääntänyt	ei olis ääntänt, ei olis ääntänyt
1st plural	ääntäisimmä	emmä ääntäis	1st plural	olisimma ääntäneet	emmä olis ääntäneet
2nd plural	ääntäisittä	että ääntäis	2nd plural	olisitta ääntäneet	että olis ääntäneet
3rd plural	ääntäisiit¹⁾, ääntäisivät²⁾, äännettäis	evät ääntäis, ei äännettäis	3rd plural	olisivat ääntäneet	evät olis ääntäneet, ei olis äännetty
impersonal	äännettäis	ei äännettäis	impersonal	olis äännetty	ei olis äännetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	äännä	elä äännä	2nd singular	oo ääntänt, oo ääntänyt	elä oo ääntänt, elä oo ääntänyt
3rd singular	ääntäköö	elköö ääntäkö	3rd singular	olkoo ääntänt, olkoo ääntänyt	elköö olko ääntänt, elköö olko ääntänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ääntäkää	elkää ääntäkö	2nd plural	olkaa ääntäneet	elkää olko ääntäneet
3rd plural	ääntäkööt	elkööt ääntäkö, elköö äännettäkö	3rd plural	olkoot ääntäneet	elkööt olko ääntäneet, elköö olko äännetty
impersonal	äännettäkköö	elköö äännettäkö	impersonal	olkoo äännetty	elköö olko äännetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ääntänen	en ääntäne
2nd singular	ääntänet	et ääntäne
3rd singular	ääntänöö	ei ääntäne
1st plural	ääntänemmä	emmä ääntäne
2nd plural	ääntänettä	että ääntäne
3rd plural	ääntänööt	evät ääntäne, ei äännettäne
impersonal	äännettännöö	ei äännettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ääntää	present	ääntävä	äännettävä
2nd	inessive	ääntäjees	past	ääntänt, ääntänyt	äännetty
2nd	instructive	ääntäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (ääntäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ääntämää
	inessive	ääntämääs
	elative	ääntämäst
	abessive	ääntämätä
4th	nominative	ääntämiin
	partitive	ääntämistä, ääntämist

ääntää

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Navigation menu

ääntää

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Navigation menu

Search